keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Herrasmiehiä

Sika mieheksi –blogissa käydään kiivasta keskustelua treffeillä tarjoamisesta, tasa-arvosta ja ritarillisuudesta. Esimerkkinä ajattelin kertoa, minkälaisiin herrasmiehiin olen itse törmännyt muutaman viimeisen vuoden sisällä. Ehkä tämä on sitä paljon puhuttua tasa-arvoa? Näin nämä herrat ovat ainakin minulle kertoneet.

Case-esimerkki 1: Tapailin miestä, jonka kanssa maksoimme treffeillä vuorotellen. Eräänä iltana kokkailimme luonani hänen ehdotuksestaan. Olin ostanut meille ruokaa ja viinejä kymmenillä euroilla. Hän ilmestyi oven taakse tyhjin käsin – ei kukkia, ei viiniä, ei edes suklaalevyä. Itselläni on tapana viedä tuomisia riippumatta siitä onko kyseessä treffit vai menenkö kaverille kylään. Kaikki eivät ilmeisesti toimi näin.

Seuraavalla viikolla menimme leffaan. Mies osti meille liput etukäteen netistä. Leffan jälkeen menimme baariin. Tiskillä mies tilasi kaljan ja kysyi, josko voisin maksaa sen, sillä hän oli maksanut leffaliput. Tarjoamani illallisen kustannukset huomioon ottaen olin odottanut, että hän voisi tarjota sekä leffaliput ja juomat, mutta tämä oli liikaa vaadittu. Maksoin kaljan, mutta en tavannut häntä enää tämän jälkeen.

Case-esimerkki 2: Työmatka Keski-Euroopassa. Olemme miespuolisen työkaverini kanssa lähdössä lentokentälle ja takaisin Suomeen. Hostimme ja kuljettajana toimiva nainen avaa autonsa takaluukun, jotta voimme laittaa laukkumme sinne. Työkaverini pudottaa laukkunsa keskelle luukkua ja häipyy kauemmas tupakalle auttamatta minua laukkuni kanssa. Joudumme naisen kanssa järjestelemään takaluukkua, jotta saamme laukkuni mahtumaan sinne, sillä työkaverini tosiaankin pudotti laukkunsa vaivautumatta asettelemaan sitä siten, että autoon mahtuisi muidenkin matkatavaroita.

”He has no manners”, nainen sanoi kauhuissaan ja tuijotti silmät selällään suomalaista miestä, joka tyynen rauhallisena imutteli tupakkaansa.

”Tää on sitä tasa-arvoa”, mies tokaisi hätkähtämättä kommentista sen enempää.

Case-esimerkki 3: Mies piirittää minua vuoden ja saa minut lopulta houkuteltua kanssaan ulos. Hän ehdottaa, että menisimme lasilliselle. Tarjoaako hän tätä lasillista? Ei. Tarjoamisesta on keskusteltu paljon, mutta mielestäni tilanteessa, jossa mies pyytää tuntemansa naisen lasilliselle tarkoituksenaan tehdä tähän vaikutus, vaikutuksen tekeminen olisi huomattavasti helpompaa Visaa vinguttamalla.

Treffien jälkeen mies ilmoittaa saattavansa minut juna-asemalle. Edes jotain käytöstapoja, ajattelen. Ravintolan edessä olevalla bussipysäkillä hän näkeekin bussin, jolla pääsee lähelle kotiaan, hyppää siihen ja häipyy.

Sama mies, part II. Olemme kahvilla. (Ei luultavasti tarvitse edes mainita, että mies ei tarjoa.) Kun olemme saaneet kuppimme tyhjäksi, mies ehdottaa, että kävelisimme hieman.

”Mennään tänne. Mennään tästä. Mennään tosta suojatien yli”, hän ohjaa minua.

Ja sitten: ”Tässä onkin mun auto, mä lähden nyt kotiin.”

Kertomatta minulle etukäteen, hän saatatutti minut autolleen ja jälleen kerran häipyi jättäen minut selvittämään tieni itsekseni takaisin juna-asemalle.

Case-esimerkki 4: Eksän kanssa yhdellä lukuisista lomamatkoista. Tarkennettakoon, että kuvio oli sama maasta ja maanosasta riippumatta ja myös kotimaassa. Lähdemme patikoimaan / päiväksi kaupungille. Reppuihin pakataan yhteisiä tavaroita, mm. runsaasti juotavaa, opaskirjoja, vaatteita jne. Mies pakkaa reput niin, että niissä on varmasti tismalleen sama määrä kannettavaa.

”En mä kanna enempää kun sä, saat kantaa kaksi litraa vettä niin kuin minäkin. Kato tää on sitä tasa-arvoa.”

Toki sillä erotuksella, että naisena minulla ei ole yhtä paljon voimia kantamiseen, mutta tasa-arvoisessa suhteessa kaikki jaetaan tasan. Raha-asiat, vaikka toisen tulot olisivat murto-osan toisen tuloista. Kauppakassit, vaikka toinen olisi kokonsa ja voimiensa puolesta heikommilla. Tasa-arvo rules!

Case-esimerkki 5: Mies tulee treffeille puoli tuntia myöhässä JA humalassa. Puolustukseksi todettakoon, että hän sentään haluaa hyvittää myöhästymisen tarjoamalla minulle lasillisen. Treffien aikana hän mollaa muun muassa ruokavaliotani sekä harrastuksiani. Humalatilalla saattaa olla vaikutusta asiaan.

Case-esimerkki 6: Kiitän miestä tekstarilla kivoista treffeistä ja tiedustelen, olisiko hän kiinnostunut tapaamaan uudestaan. Hän ei koskaan vastaa.

Tämmöisiä ovat nykypäivän tasa-arvoa kannattavat herrasmiehet.

13 kommenttia:

  1. Jos sanoin, että ritarillisuus on kuolevaa lajia, olin väärässä. Noista esimerkeistäsi päätellen se näyttänee olevan jo kuollut. Tasa-arvo on "hiukan" vinksahtanut.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ei tilanne noin epätoivoinen voi olla. Olet tavannut vain vääriä miehiä ja jotka eivät ole arvoisiasi.

    Mietin miten olen viime päivinä huomannut muiden miesten tai itseni käyttäytyvän. Viime viikolla firmamme uusi työntekijä, parikymppinen nuorimies tuli käymään luonani. Hän kätteli jämäkästi tullessaan, hymyili miellyttävästi, esitti hienoja kysymyksiä ja osoitti olevansa herrasmies esitellessäni firmamme toimintaa. Hän oli siististi pukeutunut. Poislähteissään hän teki jotain vaikuttavaa, kätteli uudestaan. En ole koskaan tavannut samassa firmassa työskentelevää henkilöä kuka kättelee kahdesti. Olin erittäin vaikuttunut hänen käytöksestään ja ihastuin (nojaa jos nyt heteromies voi mieheen ihastua).

    Miten itse sitten käyttäydyn? Eilen toin työpaikkaruokalassa kahvit kahdelle naiskollegalleni lounaan jälkeen. En missään nimessä halunnut toisen heistä tulevan avukseni ja kerroin että on miehen tehtävä hakea kahvit. Avasin toimistomme ulko-oven naispuoleiselle työkaverilleni nähdessäni hänen tulevan sisään vaikka en ollut itse menossa ovesta ulos ja jouduin käyttämään kulkukorttia oven avaamiseen. Nähdessäni vanhan työkaverini, ketä en ollut pitkään aikaan nähnyt, pysäytin hänet, kättelin ja kyselin kuulumiset. Lounaalla, nousin pystyyn ja onnittelin kättelemällä erästä naista hänen uuden nimityksen johdosta.

    Käyttäydyn herrasmiesmäisesti miehiä kohtaan myös mutta naiset ovat erikoisasemassa. Miksi sitten teen sen? Käyttäytymiselläni miellytän muita ja he osoittavat (ainakin joskus) sen minulle. Uskon hyvän käytöksen palkinnan hyvällä käytöksellä. Meidän pitää laittaa hyvä kiertämään, täten me itse tulemme onnellisemmaksi.

    VastaaPoista
  4. Kolmekymppisten miesten keskuudessa huonot käytöstavat tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Kyse ei aina ole edes siitä, käyttäytyykö mies riittävän ritarillisesti vaan siitä, että käytöstapoja ei yksinkertaisesti ole ollenkaan (mm. kirjoituksessa mainittu tyhjin käsin kylään). En juuri ole törmännyt ikäisiini miehiin, jotka vaivautuisivat esim. avaamaan oven tai päästämään naisen edellään. Nämä huomionosoitukset eivät edes maksa mitään.

    Kaksikymppisistä minulla ei ole kokemusta, mutta työni puolesta olen jonkun verran tekemisissä 50-60-vuotiaiden miesten kanssa. Heillä käytöstapoja on huomattavasti enemmän kuin kolmekymppsillä. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että nainen esim. menee ovesta ensin.

    En tiedä, mitä kolmekymppisille on tapahtunut. Oliko heillä huono kotikasvatus? Onko heille toitotettu tasa-arvoa niin paljon, että he sen varjolla sikailevat minkä ehtivät? Jäänee mysteeriksi.

    Sydämeni, olet aivan oikeassa siinä, että hyvä palaa takaisin, muodossa tai toisessa. Kun kohtelet muita hyvin, myös sinua kohdellaan hyvin. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.

    VastaaPoista
  5. Näin viime kesänä kauppakeskuksessa kaksi nuorta miestä (16-17 vee), jotka odottelivat. Sitten paikalle tulivat ilmeisesti odotetut saman ikäiset kolme miestä. Kaikki olivat ihan rennosti, mutta muodikkaasti puettuja. Kaikki kolme tulijaa kättelivät odottaneet pojat, täysin luontevana tervehdyksenä. En ollut uskoa silmiäni. Oli pakko hivuttautua lähemmäksi. Kyllä, he puhuivat keskenään venäjää...

    VastaaPoista
  6. Aikaisemmassa elämässäni olin töitteni puolesta tekemisissä paljon eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, miesvaltaisella alalla.

    Voin poikkeuksetta vahvistaa nuo täysin samat kokemukset. Ulkomaalaiset miehet avasivat aina ovet, tervehtivät, huomioivat ihan pienissä arkisissa asioissakin. Ja sama päti myös naispuolisiin kollegoihin. Ihan jo pelkissä sähköpostiviesteissä pystyi huomaamaan huomattavasti kehittyneemmän käytöstapakulttuurin kun suomalaisten vastaavissa kohdin.

    Mieleeni jäi erityisesti, kun kerran yhteisen illanvieton jälkeen eräs tärkeä amerikkalainen yhteistyökumppani saattoi minut autolleni parin sadan metrin päähän, vaikka hänellä itsellään oli taksi jo odottamassa. Olin moisesta käytöksestä niin hämmästynyt, että hän vaan totesi siihen, että hän on opettanut tyttärilleenkin, että jos mies ei osaa sen vertaa käytöstapoja, että saattaa naisen edes autolleen, niin sellainen mies pitää samantien dumpata.

    Valitettavasti opin noiden vuosien aikana myös sen, olemattomaan käytöstapakulttuuriin tottuneena, että koin myös itse usein olevani juntti nainen ulkomaalaisten silmissä. Kun ei ole tottunut hienovaraisiin käytöstapoihin, niin usein tuli eteen tilanteita, joissa "suoraviivainen" käytökseni koettiin varmastikin hyvinkin erikoiseksi.

    Ja minä sentään tulen perheestä, jossa meidät lapset opetettiin edes teititteleemään meitä vanhempia ihmisiä. Mutta seura tekee kaltaisekseen:(

    Mutta, yritän silti edelleenkin pitää käytöstapoja kunniassa. Kiitos, anteeksi ja ole hyvä, niillä saa jo ihmeitä aikaan.

    VastaaPoista
  7. Ollessani toukokuussa kongressimatkalla ulkomailla, seurassani oli useita erimaalaisia miehiä jotka olivat hyvin yllättyneitä siitä, että uskalsin illallakin liikkua vieraassa kaupungissa yksin. Heidän mielestään oli luonnotonta, että nainen oli yksin. Turvatonta. Monessa muussa maassa kieltämättä ei ole niin hyvät oltavat kuin Suomessa. Juhlimme eräänä iltana kongressissa voittamaani palkintoa ja tiiviimmin liikuin yhdessä venäläisen tutkijakollegani kanssa. Tuntui hyvältä, että joku pysyi rinnallani koko ajan ja oli valmis puolustamaan minua mikäli pimeillä kujilla joku hämärä narkkari tulisi vastaan. Porukassa meistä tulikin läppä: "the Queen and her Russian bodyguard". En ollut pahoillani eikä työkaverikaan.

    Lopulta oli aika lähteä hotellille ja taksitolppa näkyi 100 m:n päässä. Venäläinen ja kanadalainen mieskollega eivät antaneet vieläkään minun lähteä yksin, vaan saattoivat taksille ja olivat tyytyväisiä vasta kun näkivät minun istuutuvan autoon ja sulkivat itse auton oven. Vielä silloinkin kysyivät, pärjäisinkö varmasti. Herttaista ja herrasmiesmäistä. Kukaan suomalainen mies ei olisi nähnyt näin paljoa vaivaa. Miten ihanaa, että tällaisia miehiä löytyy maailmasta ja vieläpä omasta tuttavapiiristä. :)

    VastaaPoista
  8. Itselläni on samanlaisia kokemuksia ulkomaalaisista miehistä kuin muillakin. Toisaalta kuten Noomi kirjoitti, joidenkin kulttuurien silmissä myös suomalaiset naiset käyttäytyvät huonosti/tökerösti.

    Olen niin tottunut huonoihin käytöstapoihin, että se aiheuttaa jo koomisia tilanteita! Olin tällä viikolla töiden puitteissa tapaamisessa erään miehen kanssa, jolla oli ilahduttavan hyvät käytöstavat monessakin suhteessa. Kun olimme lähdössä pois neukkarista, hän jäi ovensuuhun seisomaan ja puheli samalla jotain. Seisahduin hänen viereensä ja odotin, että jatkaisimme matkaa ja että hän menisi ovesta ensin. Hän oli luvannut näyttää minulle toimistoa, joten odotin hänen kulkevan edellä ja toimivan oppaana.

    Hän oli kuitenkin seisahtunut vain sen vuoksi, että hän päästää naiset aina edellään ovesta. Puhuessaan hän rupesi viittoilemaan, että astuisin ulos neukkarista ja luultavasti ihmetteli, miksi tönötän ovella enkä mene ulos. Minulle ei tullut mieleenkään, että hän haluaa päästää minut edellään :D

    VastaaPoista
  9. Hah - arvaa vaan, kuinka monta kertaa mulle kävi noin niiden ulkomaalaisten kanssa:)

    VastaaPoista
  10. Minulla on kaksi poikaa, joille todellakin aion opettaa wanhanaikaiset, kunnon käytöstavat.
    Ihmettelen ( ja ei-suomalainen mieheni vasta ihmetteleekin) miksi monet ajattelevat hyvien käytöstapojen sulkevan pois tasa-arvon.
    Ei kai asia nyt suinkaan niin ole.
    Toisten ihmisten huomioon ottaminen, oven avaaminen, tarjoaminen ravintolassa/kahvilassa, tuliaisten vieminen ( ! ) toisen kodissa vieraillessa ym. on ihan peruskäytöstapoja.

    Aika uskomattomia miehiä on bloggaaja tapaillut!
    Varsinkin toi case 3... En voi uskoa todeksi :D
    Niin, toivottavasti siis minun pojistani ei sitten kirjoitella tällaisia juttuja tulevaisuudessa!

    Kiitokset hauskasta blogista!

    VastaaPoista
  11. Kiitos kommentista! Herra nro kolmosesta riittäisikin kerrottavaa pariin muuhunkin kirjoitukseen.. :D

    Voit lukea herrasmiehistä lisää myös osoitteesta http://sinkkuelamaahellsinki.vuodatus.net/ josta löytyvät blogitekstini 14.10.11 saakka :)

    VastaaPoista
  12. En tiedä minkä kulttuurin edustajasta on ollut kyse, mutta esimerkiksi arabialaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti se, että mielestään arvokkain tai asemassa korkein poistuu aina viimeisenä ovesta. Tästä oli hauska viedokin liikkeellä joku aika sitten, kun joukko arabeja oli poistumasta neuvottelusta ja kukaan ei halunnut olla ensimmäinen.

    VastaaPoista
  13. Kyllä nämä ovat ihan suomalaisia herrasmiehiä olleet :)

    VastaaPoista