keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Nainen: näin pääset eroon sinkkustatuksestasi puolessa vuodessa

Olen koko ajan kuvitellut, etten ole tavannut elämäni miestä, koska eteeni on sattunut vääränlaisia ihmisiä. Ihmisiä, joiden kanssa kemiat eivät ole syystä tai toisesta kohdanneet, jotka eivät ole vieneet jalkoja altani, joiden kanssa minulla ei ole löytynyt yhteisiä keskustelunaiheita tai kiinnostuksen kohteita. Miehiä, joilla on ollut huonot käytöstavat, puutteelliset sosiaaliset taidot ja vaatteet, jotka ehkä saisivat kuudenkympin ja kuoleman välissä olevan leskirouvan kosteaksi, mutta karkottavat tehokkaasti kolmekymppiset naiset. Miten väärässä olenkaan ollut!

Ongelmien (koska ongelmahan sinkku-status on) taustalla on arvostettu ja kansainvälisesti laajalle levinnyt suomalainen keksintö, tekstiviesti. Olen mennyt tekemään sen peruuttamattoman virheen, että viimeisen neljän vuoden aikana olen treffien jälkeen lähettänyt oma-aloitteisesti kahdelle miehelle viestin, jossa olen kiitellyt tapaamisesta ja kysynyt kiinnostusta uuteen tapaamiseen. Auts. Nämä kaksi viestiä ovat aiheuttaneet huonon karman, josta kärsin edelleen.

Tietämättäni olen samalla tappanut miehen saalistusvietin. Mies on pudottanut keihään kädestään ensimmäisen piippauksen jälkeen ja suunnannut mielenkiintonsa muualle. Tuunaamaansa autoon, huurteiseen kaljapulloon, jääkiekko-otteluun tai toiseen naaraaseen, joka tajuaa olla olematta yhtä tyrkky kuin minä. Sain palautetta aiheeseen liittyen anonyymiltä lukijalta, joka kauhisteli tekojani They’re starting to die on us –kirjoitukseni kommenteissa. Syyttävä sormi osoitti minua sanoen ”Sä oot s i n k k u ja se on ihan sun omaa syytäs”. Ei ihme, että se äitikin meni kuolemaan, kun uskaltauduin lähestymään miestä oma-aloitteisesti. Sai varmaan sydärin, raukka.



Happily ever after? Muista noudattaa sääntöjä, että pääset maaliin asti. (Kuva: filmreference.com)

Tästä intoutuneena päädyin kirjoittamaan kattavan ja toivon mukaan myös toimivan ohjeistuksen naisille siitä, miten miesten kanssa käyttäydytään. Rahat takaisin, jos ei toimi! Älkää tehkö samaa virhettä kuin minä. Unohtakaa tekstarit ja puhelinsoitot ja antakaa miehen viedä!

  • Älä ikinä, koskaan ota mieheen yhteyttä treffien jälkeen. Miehen saalistusvietti kuolee välittömästi etkä koskaan pääse uusille deiteille hänen kanssaan.
  • Jos mies lähestyy sinua treffien jälkeen tekstarilla tai puhelinsoitolla, älä vastaa heti. Pidä muutaman päivän radiohiljaisuus ja lähetä sen jälkeen niukkasanainen vastaus, jossa pahoittelet kiireitäsi. Älä kuitenkaan anna miehelle sellaista kuvaa, että olisit kiinnostunut hänestä. Hän saa luvan metsästää sinua ennen kuin pääsee maaliin asti. Hän palaa kyllä asiaan, jos on tarpeeksi kiinnostunut.
  • Jos mies yrittää tavoitella sinua useamman kerran, voit vastata kolmanteen puheluun tai tekstiviestiin. Näin et ole liian tyrkky.
  • Voit varmuuden vuoksi tallentaa kaikki tapaamasi miehet älä vastaa –osastoon. Näin muistat olla vastaamatta, kun puhelin soi.
  • Jos mies lähestyy sinua baarissa/kaupan kassajonossa/harrastuspiirissä, leiki vaikeasti tavoiteltavaa. Anna yksitavuisia vastauksia kysymyksiin ja anna hänen ymmärtää, ettei sinua voisi vähempää kiinnostaa. Muljauttele silmiäsi ja näytä kyllästyneeltä. Miehen saalistusvietti herää ja hän jatkaa piirittämistäsi takuuvarmasti, jos on aidosti kiinnostunut sinusta. Jos hän kyllästyy ja lähtee tiehensä, hän ei alun perinkään ollut järin innostunut, kunhan vain kokeili keihäänkärkensä terävyyttä huvin vuoksi.
  • Älä koskaan lähesty miehiä itse. Baarissa voit luoda nopean silmäyksen ympärillesi, mutta älä jää tuijottelemaan ketään silmiin puhumattakaan siitä, että kävelisit miehen luokse ja avaisit suusi. Miehen on päästävä saalistamaan myös urbaanissa kaupunkiympäristössä. Ihminen on vastikään oppinut kävelemään kahdella jalalla, ja vanhat tavat eivät unohdu hetkessä.
  • Mikäli olette päässeet ensideiteiltä pidemmälle eli tapailuun asti, älä tee sitä virhettä, että heittäytyisit aloitekykyiseksi. Mies on se, joka ottaa yhteyttä ja soittaa, jos on soittaakseen. Jos hän ei soita, hän ei ole kiinnostunut sinusta. Sinun on turha lähetellä perään tekstareita, joissa kyselet, mitä kivaa voisitte tehdä yhdessä ensi viikolla. Unohda hänet ja keskity viileän ulkokuoresi ylläpitämiseen muita, potentiaalisempia uroita varten.
  • On ihan ok myöhästyä treffeiltä. Kun sinua ei näy eikä kuulu, mies saa syyn soitella perääsi. Punaiset liivit ylle, lippaat täyteen ja jahti jatkuu.
  • Anna miehen ymmärtää, että tapailet myös muita. Näin et ainoastaan laukaise saalistusviettiä vaan myös kilpailuvietin, joka – kuten tiedämme – on yksi miehen voimakkaimmista vieteistä seksuaalivietin lisäksi. Kun olette ulkona, voit hienovaraisesti flirttailla muiden kanssa ja antaa hänen ymmärtää, että hän joutuu tekemään töitä eteesi. Jos hän on tosimies, pieni gorilla hänen sisällään herää, takoo rintaansa ja örisee ääneen. Hän haluaa olla se uros, joka pääsee parittelemaan kanssasi.
  • Voit ryhtyä aloitekykyiseksi vasta, kun suhteenne on virallistettu. Jos haluat naimisiin asti, suosittelen odottamaan kihlausta ennen kuin luovut yllä mainituista deittisäännöistä. Näin varmistat sen, että miehen mielenkiinto ja saalistajan vaistot pysyvät vireinä alttarille asti. Sen jälkeen voit relata.
Ugh!

(Kuva: evolutionfairytale.com)

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Pikkujoulut part II

Tapasin eilisissä pikkujouluissa miehen. Hän oli pitkä, tumma ja ehdottoman söpö. Illan kuluessa hakeuduin hänen seuraansa ja totesin, että meiltä löytyy yhteisiä keskustelunaiheita. Menimme tanssilattialle porukalla. Jossakin vaiheessa tuttu väki ympäriltämme kaikkosi takaisin pöytään, ja jäimme lattialle kahdestaan.

Tuijottelimme toisiamme silmiin. Hän siirtyi lähemmäs ja olisi ehkä minuutin sisällä suudellut minua. Panikoin ja ehdotin, että menisimme takaisin muiden seuraan.

Jäimme seisomaan vähän matkan päähän muusta seurueesta. Juttelimme niitä näitä. Mies oli melko humalassa ja hieman pihalla. Tai ehkä enemmänkin. Ei mikään penaalin terävin kynä, valitettavasti. Keskustelu takkusi, koska hän ei tuntunut ymmärtävän sanaakaan siitä, mitä puhuin hänelle. Hän kyseli samoja asioita uudestaan ja uudestaan, minä puolestani toistin itseäni papukaijana.

Yhteinen tuttavamme tuli keskeyttämään meidät ja ilmoitti lähtevänsä kotiin. Mietin kaksi kertaa ja totesin, että mies ei tuntunut enää niin houkuttelevalta kuin alkuillasta. Ihan kaikkea ei saa anteeksi kauniilla kasvoillakaan. Ihmettelin, millä avuilla hän oli suorittanut korkeakoulututkintonsa, kun arkinen keskustelukin tuntui tuottavan ongelmia aivokapasiteetille.

Narikkajonossa kysyin yhteiseltä tuttavaltamme, onko mies sinkku. Sormustilanteen olin tarkistanut jo alkuillasta. Nimetön oli tyhjä ja kutsuva.

”Joo ei. Sillä on tyttöystävä Turussa.”

Tulihan sekin tarkistettua. Pikkujoulut <3

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Pikkujoulut

Pikkujouluissa yrityksen koko henkilökunta virkistäytyy, viettää yhdessä aikaa ja nostattaa yhteishenkeä sekä työpaikan ilmapiiriä. Pikkujouluissa työnantaja palkitsee työntekijät koko vuoden kestäneestä työrupeamasta ja hyvin tehdystä työstä. Kaikilla on hauskaa.

Tai sitten ei.

Firman pikkujouluissa voi panna kirjanpito-osaston Tarjaa, pussailla varaston Vesaa ja kähmiä tuotekehitysosaston Mirjaa takapuolesta tanssilattialla. Ilta alkaa yhteisellä ravintolaillallisella, jolla juodaan viinaa kuin sienet, kun työnantaja kerrankin tarjoaa. Kuka sitä nyt lasiin sylkisi! Sitä paitsi on hyvä nollata tilanne vuoden uurastuksen jälkeen. Illallisen päätyttyä poistutaan jatkoille sepalus auki ja ripsarit poskilla. Karin kanssa onkin ollut pientä silmäpeliä viime vuodet, ja nyt on hyvä sauma kouraista sitä sepaluksesta, kun se pullottaa niin kivasti! Mieskin on kotona jo nukkumassa lasten kanssa eikä se saa koskaan tietää. Sitä paitsi se on pihtari.

Kuulostaako tutulta?

Case-esimerkki 1: Päätän loppuillasta lähteä kotiin ja hyppään taksiin. Yhtäkkiä huomaan saaneeni seuraa. Perheellinen mies, joka asuu täysin vastakkaisessa suunnassa, istuu samassa taksissa kanssani.
”Öö, mitä sä täällä teet?”
”No mä lähdin saattamaan sua!”
”Aijaa..?”
”Niin, kun mä oon nyt tajunnut, miten kiva sä oot. Mä haluisin päästä lähemmäs sua. Miten se onnistuu?”
”Öööö..?”
”Hitto, kun olisin vähän nuorempi ja vapaa. Voi hittojen hitto.”

Samana viikonloppuna on isänpäivä. Mies päivittää Facebookiin, miten onnellinen on, kun vaimo ja lapset tuovat aamupalaa sänkyyn. Vielä toissapäivänä hän oli kovin pahoillaan siitä, että on perheellinen ja varattu.

Case-esimerkki 2: Perheellinen mies pussaa minua suulle.

Case-esimerkki 3: Kihloissa oleva mies hiplaa jalkaani. ”Voi että sä oot ihana.”

Case-esimerkki 4: Naimisissa oleva mies saa itkuraivarit, kun viihdyn toisen miespuolisen kollegan seurassa paremmin kuin hänen. Hän vittuilee meille koko loppuillan.

Case-esimerkki 5: Kaksi perheellistä johtajaa – kutsuttakoon heitä vaikka Irmaksi ja Pauliksi - ottaa tavakseen paneskella keskenään firman juhlissa. He muun muassa hiipivät Irman raskaana olevan huonekaverin viereen panemaan – aivan kuin tämä ei selvin päin ollessaan heräisi siihen, että joku tulee huoneeseen ja ryhtyy kahistelemaan lakanoiden välissä viereisessä sängyssä. Seuraavana vuonna he lukitsevat Paulin huonekaverin koko yöksi ulos hotellihuoneesta ja vetäytyvät sinne harrastamaan seksiä.

Case-esimerkki 6: Naimisissa oleva kolmekymppinen nainen lähentelee lähes kaikkia miehiä jatkoilla.

Case-esimerkki 7: Nipin napin parikymppisen poikaystäväni syliin änkeää firman pikkujouluissa kolmekymppinen nainen, joka yrittää iskeä häntä koko illan täysin tietoisena siitä, että mies on parisuhteessa.

Case-esimerkki 8: Perheellinen yrittäjämies raahaa kaikkiin firman tilaisuuksiin mukaan naispuolisen työntekijänsä. (Sivuhuomautus: Nainen näyttää ihan McGarmiwalta. Sillä erotuksella, että hänellä ei ole mustaa suippoa hattua. Musta pitkä samettimekko, höyhenpuuhka sekä Tylypahka-henkinen kampaus kuitenkin löytyy.) Yöpymistä edellyttävissä tapahtumissa ”salapari” ottaa reippaasti ja salailematta yhteisen hotellihuoneen. Ihanan häveliästä ja hienotunteista. Tai ehkä kuitenkin enemmän vaivaannuttavaa.

Hauskaa pikkujouluaikaa itse kullekin!

perjantai 11. marraskuuta 2011

They're starting to die on us

Juuri kun pääsin parjaamasta miesten puutteellisia käytöstapoja peräti kahdessa perättäisessä kirjoituksessa, tapasin todellisen herrasmiehen treffien merkeissä. Oih ja voih.

”Saanhan tarjota tämän lasillisen sinulle?”, mies kysyi heti tiskillä. Hän oli huomaavainen ja kiinnostunut minusta koko deittien ajan.

Kahvilan jälkeen suuntasimme lyhyelle kävelylle Espan puistoon. ”Istutaanko vähäksi aikaa, jos sulla ei ole kylmä?”, hän kysyi. Hän puhdisti penkin hanskoillaan ennen kuin istuuduin. Mikä ele – penkki ei ollut edes likainen! Ei varmasti tarvitse mainita, että hän antoi minun mennä ensin ovesta ja piteli minulle ovea auki.

Hän oli kivan näköinen ja ihanan pitkä. Leppoisa ja mukava. Treffit kestivät kaksi tuntia, ja sovimme tapaavamme uudestaan. Hän saattoi minut asemalle ja halasi minua kevyesti ennen kuin erosimme.

Parin päivän päästä kyselin tekstarilla, koska voisimme tavata uudestaan. Mietin samalla, missä poterossa nämä mukavat herrasmiehet ovat piileskelleet viimeiset kolme vuotta.

Vastauskin saapui. ”Hei, äitini menehtyi juuri, joten nyt en jaksa miettiä seuraavia deittejä. Palataan joskus myöhemmin, kun ajankohta on sopivampi.”

What? Eihän kenelläkään ole näin huono tuuri. Minusta on tullut niin kyyninen, että hetken mietin, puhuuko hän palturia. Ehkä hän ei uskalla sanoa, ettei sittenkään halua tavata toistamiseen ja käyttää vanhaa ja raukkamaista ”mummo kuoli” –hätävaratietä. Toisaalta alentuuko noin hyvillä käytöstavoilla varustettu ihminen noin raadolliseen käytökseen? Mene ja tiedä, en ehkä koskaan saa tietää.

Mieleeni muistui Sinkkuelämää-jakso, jossa mies tekee Mirandalle oharit. Miranda soittaa miehelle raivostuneena, ja puhelimeen vastaakin miehen äiti, joka kertoo miehen kuolleen äkillisesti.

Miranda: They're starting to die on us.
Charlotte: Oh my god.
Samantha: Well at least you weren't stood up.
Miranda: 35 and they're dying. We should just give up now.
Carrie: Well, on the bright side, this could explain why they don't call back.
Samantha: Hmm.
Charlotte: How did he... ?
Miranda: Heart attack.
Samantha: Oh.
Miranda: At the gym.
Carrie: See, this is why I don't work out.

Minun deittini ei sentään kuollut, mutta treffit on silti peruttu hautajaisten takia. Bad luck.















(Kuva: blog.ohmymode.com)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Herrasmiehiä, part II

Hengailin eilen erään tasokkaan helsinkiläisen hotellin aulassa muutaman minuutin. Ystäväni yöpyi siellä ja tuli tuomaan minulle tavaraa aulaan. Olin ehtinyt seistä respan edessä ehkä puolisen minuuttia räpläten samalla puhelintani, kun läheisessä sohvaryhmässä lehtiä lukenut mies yhtäkkiä puhutteli minua.

”Hei, tuu tänne! Tuu käymään täällä. Mulla on asiaa.”

Hän puhui todella käskevällä ja töykeällä äänellä. Jatkoin tekstarin näpyttelyä ja tokaisin, etten ole tulossa mihinkään.

”Ei kun kato lähtisit mun kanssa kahville.”

Mies oli möhömahainen ja naamasta päätellen viidenkympin rajapyykin ylittänyt. Töykeästä ja käskevästä äänensävystä johtuen epäilen, että hän piti minua maksullisena naisena. Joku ehkä ajattelee nyt, että hänhän ainoastaan pyysi minua kahville. Juu, mutta kuinka moni kehtaa selvin päin hotellin aulassa klo 19 huudella, että ”paljonko maksaa”. On helpompi kipaista läheiseen kahvilaan tai baariin yhdelle, selvittää finanssiasiat ja mieltymykset rauhassa ja sen jälkeen palata hotellille ja hotellihuoneeseen. Toisekseen seksin ostaminen ja myyminen julkisilla paikoilla on kiellettyä.

Olin pukeutunut polvipituiseen kynähameeseen, jota käytän arkena toimistollakin. Jalassani oli tavalliset talvisaappaat, ei siis mitään nyöreillä varustettua kiiltonahkaa, joka kiipeää polven korkeudelle ja siitä yli. Lisäksi minulla oli vyötärömittainen syystakki – ei kuitenkaan turkista, joka saattaisi viitata itänaapuriin ja siten luoda tiettyä mielikuvaa ammatista (aivan kuin kaikki kyseisen maan edustajat myisivät itseään rahasta...). En tiedä mikä olemuksessani antoi signaalin, että harjoitan maailman vanhinta ammattia.

Suututti. Millä oikeudella panon tarpeessa oleva keski-ikäinen mies kuvittelee, että kaikki naiset ovat rahaa vastaan käytettävissä hänen tarpeitaan varten ja valmiita levittämään jalkansa, kun hän vilauttaa lompakkoaan? Eikö minulla ole oikeutta viettää lauantai-iltaa ilman, että joku tekee minulle ikäviä vihjauksia? Näytänkö halvalta ja epätoivoiselta? Suomi24-palvelussakin näitä rahantarjoajia eksyy profiiliini harva se viikko.

Harmitti. Missä oli rotevarakenteinen poikaystäväni, joka olisi ilmestynyt nurkan takaa, marssinut miehen luokse ja tehnyt selväksi, että ”mun tyttöystävä ei todellakaan lähde sun kanssa kahville”?

Teineille tämä on ilmeisesti arkipäivää. Viime kuun puolella julkaistiin selvitys, jonka mukaan tuntemattomat aikuiset ehdottelevat nuorille seksiä rahaa vastaan keskellä päivää. ”Lähes kaikki hankkeen katupartioiden vuoden aikana tapaamat nuoret ovat saaneet kasvokkain seksin ostoehdotuksia.”

Muistan itsekin vastaavia tapauksia teinivuosilta. Kerran kotitaloni eteen oli pysähtynyt auto, jonka kuljettajan paikalta nousi noin kolmekymppinen mies. ”Hei, mä kävin just äsken pissalla, niin voisitsä tulla ravistelemaan”, hän naureskeli. Keski-ikäinen mies halusi ottaa kuvan takapuolestani ja tarjosi tästä ilosta minulle palkkioksi 50 markkaa. Hän esitteli ”näyttökansiotaan”, joka oli täynnä takapuolten kuvia. Kuvatuilla oli sentään housut jalassaan. En suostunut.

Istuimme kaverin kanssa Mäkkärissä ikkunapaikoilla. Ikkunan taakse ilmestyi mies, joka yritti kurkkia hameidemme alle. Toinen mies tuli kyselemään meiltä, olemmeko lesboja ja käytämmekö kaksipäistä dildoa sänkyleikeissä. Olimme 14-vuotiaita.

Keski-ikäinen mies yritti houkutella minua kotiinsa, kun olin 12-vuotiaana menossa soittotunneille musiikkiopistoon. ”Tykkäätsä musiikista? Mulla on paljon kivaa musiikkia, voisit tulla mun luokse kuuntelemaan.” Saman ikäsarjan edustaja tuli kyselemään haluanko nähdä hänen pippelinsä, kun olin koulumatkalla 11-vuotiaana. Oli talvi ja pilkkopimeää, missään ei näkynyt muita ihmisiä. Tilanne oli jokseenkin pelottava ja mies aggressiivisen oloinen. ”Häh? Haluutko? Häh? No haluutko nähdä?” Juu, en halua.

Suomalaiset parjaavat muslimitaustaisia kulttuureita lapsi- ja teinivaimoista. Vaan kyllä se sakkoliha tuntuu suomalaisellekin miehelle kelpaavan. Omassa nuoruudessani tapauksia oli niin paljon, että jos muut ovat kokeneet ahdistelua samassa mittakaavassa, kyse ei edes ole täysin marginaalisesta ilmiöstä. Tähän viittaa myös tämänvuotinen nuorten keskuudessa tehty selvitys. Pitäisiköhän ensin puhdistaa oma pesä ennen kuin lähdetään osoittelemaan sormella muita?

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Herrasmiehiä

Sika mieheksi –blogissa käydään kiivasta keskustelua treffeillä tarjoamisesta, tasa-arvosta ja ritarillisuudesta. Esimerkkinä ajattelin kertoa, minkälaisiin herrasmiehiin olen itse törmännyt muutaman viimeisen vuoden sisällä. Ehkä tämä on sitä paljon puhuttua tasa-arvoa? Näin nämä herrat ovat ainakin minulle kertoneet.

Case-esimerkki 1: Tapailin miestä, jonka kanssa maksoimme treffeillä vuorotellen. Eräänä iltana kokkailimme luonani hänen ehdotuksestaan. Olin ostanut meille ruokaa ja viinejä kymmenillä euroilla. Hän ilmestyi oven taakse tyhjin käsin – ei kukkia, ei viiniä, ei edes suklaalevyä. Itselläni on tapana viedä tuomisia riippumatta siitä onko kyseessä treffit vai menenkö kaverille kylään. Kaikki eivät ilmeisesti toimi näin.

Seuraavalla viikolla menimme leffaan. Mies osti meille liput etukäteen netistä. Leffan jälkeen menimme baariin. Tiskillä mies tilasi kaljan ja kysyi, josko voisin maksaa sen, sillä hän oli maksanut leffaliput. Tarjoamani illallisen kustannukset huomioon ottaen olin odottanut, että hän voisi tarjota sekä leffaliput ja juomat, mutta tämä oli liikaa vaadittu. Maksoin kaljan, mutta en tavannut häntä enää tämän jälkeen.

Case-esimerkki 2: Työmatka Keski-Euroopassa. Olemme miespuolisen työkaverini kanssa lähdössä lentokentälle ja takaisin Suomeen. Hostimme ja kuljettajana toimiva nainen avaa autonsa takaluukun, jotta voimme laittaa laukkumme sinne. Työkaverini pudottaa laukkunsa keskelle luukkua ja häipyy kauemmas tupakalle auttamatta minua laukkuni kanssa. Joudumme naisen kanssa järjestelemään takaluukkua, jotta saamme laukkuni mahtumaan sinne, sillä työkaverini tosiaankin pudotti laukkunsa vaivautumatta asettelemaan sitä siten, että autoon mahtuisi muidenkin matkatavaroita.

”He has no manners”, nainen sanoi kauhuissaan ja tuijotti silmät selällään suomalaista miestä, joka tyynen rauhallisena imutteli tupakkaansa.

”Tää on sitä tasa-arvoa”, mies tokaisi hätkähtämättä kommentista sen enempää.

Case-esimerkki 3: Mies piirittää minua vuoden ja saa minut lopulta houkuteltua kanssaan ulos. Hän ehdottaa, että menisimme lasilliselle. Tarjoaako hän tätä lasillista? Ei. Tarjoamisesta on keskusteltu paljon, mutta mielestäni tilanteessa, jossa mies pyytää tuntemansa naisen lasilliselle tarkoituksenaan tehdä tähän vaikutus, vaikutuksen tekeminen olisi huomattavasti helpompaa Visaa vinguttamalla.

Treffien jälkeen mies ilmoittaa saattavansa minut juna-asemalle. Edes jotain käytöstapoja, ajattelen. Ravintolan edessä olevalla bussipysäkillä hän näkeekin bussin, jolla pääsee lähelle kotiaan, hyppää siihen ja häipyy.

Sama mies, part II. Olemme kahvilla. (Ei luultavasti tarvitse edes mainita, että mies ei tarjoa.) Kun olemme saaneet kuppimme tyhjäksi, mies ehdottaa, että kävelisimme hieman.

”Mennään tänne. Mennään tästä. Mennään tosta suojatien yli”, hän ohjaa minua.

Ja sitten: ”Tässä onkin mun auto, mä lähden nyt kotiin.”

Kertomatta minulle etukäteen, hän saatatutti minut autolleen ja jälleen kerran häipyi jättäen minut selvittämään tieni itsekseni takaisin juna-asemalle.

Case-esimerkki 4: Eksän kanssa yhdellä lukuisista lomamatkoista. Tarkennettakoon, että kuvio oli sama maasta ja maanosasta riippumatta ja myös kotimaassa. Lähdemme patikoimaan / päiväksi kaupungille. Reppuihin pakataan yhteisiä tavaroita, mm. runsaasti juotavaa, opaskirjoja, vaatteita jne. Mies pakkaa reput niin, että niissä on varmasti tismalleen sama määrä kannettavaa.

”En mä kanna enempää kun sä, saat kantaa kaksi litraa vettä niin kuin minäkin. Kato tää on sitä tasa-arvoa.”

Toki sillä erotuksella, että naisena minulla ei ole yhtä paljon voimia kantamiseen, mutta tasa-arvoisessa suhteessa kaikki jaetaan tasan. Raha-asiat, vaikka toisen tulot olisivat murto-osan toisen tuloista. Kauppakassit, vaikka toinen olisi kokonsa ja voimiensa puolesta heikommilla. Tasa-arvo rules!

Case-esimerkki 5: Mies tulee treffeille puoli tuntia myöhässä JA humalassa. Puolustukseksi todettakoon, että hän sentään haluaa hyvittää myöhästymisen tarjoamalla minulle lasillisen. Treffien aikana hän mollaa muun muassa ruokavaliotani sekä harrastuksiani. Humalatilalla saattaa olla vaikutusta asiaan.

Case-esimerkki 6: Kiitän miestä tekstarilla kivoista treffeistä ja tiedustelen, olisiko hän kiinnostunut tapaamaan uudestaan. Hän ei koskaan vastaa.

Tämmöisiä ovat nykypäivän tasa-arvoa kannattavat herrasmiehet.