perjantai 6. tammikuuta 2012

Mä en tajuu.

Antti ja Jyrki ilmestyivät pöytäämme viime perjantaina Teerenpelissä, kun olimme afterworkilla ystävän kanssa. Kello läheni jo yhtätoista, ja pojat olivat hieman maistissa. He olivat hyvännäköisiä ja sosiaalisia, Antti vielä kaupan päälle ihanan pitkä. Miinusta siitä, että hän oli DI, mutta hei – kaikkea ei voi saada ;-)

Antti pyöri ympärilläni kuin ampiainen ällömakeassa siiderissä. Juttu luisti. Hän sovitteli kaulaani huiviaan ja kyseli Jyrkiltä, pitäisikö heidän hakea pöytään viinipullo koko seurueelle.

Ystäväni oli flunssassa ja päätti lähteä reilun puolen tunnin seurustelun jälkeen kotiin. Minä jäin pöytään poikien kanssa, jotka suunnittelivat jatkoille lähtemistä. Antin ja Jyrkin yhteinen kaveri seisoi vähän matkan päässä puhumassa tuttunsa kanssa. He pyysivät anteeksi ja menivät neuvottelemaan kaverinsa kanssa illan jatkosuunnitelmista.

Pojat olivat poissa noin viisi minuuttia ja kun he tulivat takaisin, ääni kellossa oli muuttunut totaalisesti. Antti rupesi vetämään takkia niskaansa ja tuijotteli seinille, jottei vahingossakaan olisi tullut vilkaisseeksi minua silmiin. Siinä missä hän oli vielä kymmenen minuuttia sitten kiertänyt minua kuin kissa kerma-astiaa, olin yhtäkkiä muuttunut ilmaksi – vieläpä pahanhajuiseksi sellaiseksi, joka pitää kiertää kaukaa.

Ryhdyin vaivautuneena vetämään omia päällysvaatteita ylleni, sillä en halunnut jäädä baariin yksin. Kävelimme yhtä matkaa ulos ja Jyrki ilmoitti, että he ovat menossa Apolloon. Antti tuijotteli taivaalle ja omiin jalkoihinsa mitään sanomatta. Viesti tuli ainakin selväksi. Jyrkillä oli sentään käytöstapoja ja hän pyysi minua mukaan. Minullakin on onneksi aivot, joten ilmoitin jatkavani matkaa toiseen suuntaan ja toivotin pojille hauskaa iltaa.

Jos Vesa ei tajuu, en tajua minäkään. Ilmeisesti viidessä minuutissa ehtii tapahtua jotain niin merkittävää, että sen jälkeen naiselle ei kannata enää puhua ja hänet voi dissata kokonaan sekä unohtaa hyvät käytöstavat. Vastaava ilmiö tapahtui taannoin Teatterissa, jolloin Erkki päätti dumpata minut yläkerran portaissa vonguttuaan vielä kaksi minuuttia aikaisemmin minua mukaan jatkoille.

En jäänyt itkemään Antin perään. Hän oli pelimies ja puheidensa perusteella ei muutenkaan niin kovin loistava match minulle. Aikuinen mies, joka pyörii baareissa, iskee naisia eikä ole millään muotoa kiinnostunut aikuistumaan tai vakiintumaan. Peter Panit on niin nähty. Jäinpä vaan miettimään, että mitä vi..ua.

Jos Vesa ei tajuu, ei tajuu kyllä kaikki muutkaan. (Kuva: huviavain.fi)

4 kommenttia:

  1. Anteeksi kyynisyyteni, mutta luulen, että puhelun jälkeen Antti muisti tyttöystävänsä/vaimonsa, joka tiedusteli, että milloin se tulee kotiin.

    Varatut miehet ovat usein pahimpia kiehnääjiä nousuhumalassaan. Sitten iski syyllisyys, eikä silmiinkään voitu sen jälkeen enää katsoa.

    Älä ota henkilökohtaisesti, noita käsittämättömiä tapauksia riittää.

    VastaaPoista
  2. Sinänsä hyvä selitys, mutta luulen ettei se tässä tapauksessa pidä paikkaansa. Ystäväni tiesi jälkikäteen kertoa, että Antti pyörii joka viikonloppu Helsingin baareissa miesporukassa iskemässä naisia ja on joku aika sitten mm. pussaillut ystäväni kaverin kanssa. (Juttu olisi saattanut edetä pidemmällekin, mutta ystäväni kaveri tapasi baarissa jonkun kiinnostavamman ja lemppasi Antin. Ha, siitäs sai!)

    Antti on tämmöinen ikisinkku-tyyppinen pelimies, jonka kotona tuskin odottaa vakituista tyttöystävää. Vakipanoja lienee useampia. Ehkä hän saikin puhelun varmalta nakilta ja päätti lähteä sen perässä jatkamaan iltaa muualle.

    VastaaPoista
  3. Joko Antin kaveri arvosteli sinua Antille negatiivisesti tai tiesi kertoa että Apollossa olosi joku tuttu vielä vetävämpi nainen...

    VastaaPoista
  4. Hyviä teorioita, mutta oikean vastauksen taitaa tietää vain Antti itse ja se jäänee minulta ja lukijoiltani hämärän peittoon :)

    VastaaPoista