Blogini on kaikessa hiljaisuudessa täyttänyt vuosia. Tai siis yhden vuoden tarkalleen ottaen. Happy birthday to meee, happy birthday to meee.. Varsinainen merkkipäivä oli 16.1., mutta juhlat tulevat vähän jälkijättöisesti eli nyt. Vuosipäivän kunniaksi en tee listaa tai yhteenvetoa siitä, mitä viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Kaikki blogia seuranneet tietävät sen muutenkin. No hyvä on, jos nyt pieni lista kuitenkin, kun niin kovasti toivotte:
- treffit yhteensä kahden miehen kanssa, jotka olivat pukeutuneet pusakkaan. Kaupan päälle toinen oli kruunannut asusteensa kännykkävyöllä sekä aurinkolasien sankoihin laitettavalla narulla.
- yksi humalainen deitti
- liian monta tökeröä, epätoivoista ja tahattoman koomista nettideittiviestiä
- muutama hyvännäköinen pelimies, joiden kanssa juttu ei edennyt yhtä iltaa pidemmälle (eräässäkin tapauksessa orastava suhde kariutui siihen, että vaihdoimme baarissa kerrosta ja portaikossa mies eksytti minut kannoiltaan)
- liian monta kohtaamista paperiteollisuusmiehen kanssa
- yhdet epäonnistuneet puhelintreffit, jotka muuttuivat kolmannen asteen kuulusteluksi
- useita epämääräisiä ehdotuksia varatuilta miehiltä, jotka halusivat keventää lompakkoaan vastineeksi ah niin ihanasta seurastani
- yhdet pikadeitit, joissa nirsot nörttimiehet ilmoittivat, että paikalle saapuneet naiset eivät olleet heille riittävän tasokkaita
- vähän suudelmia
- vielä vähemmän seksiä
- 0 perhosta vatsanpohjassa
 |
| Synttärikakun syön ihan yksin enkä jätä siitä teille palaakaan. Haha! |
Koska yhteenvetoni jäi noinkin lyhyeksi, ilahdutan teitä merkkipäivän kunniaksi jo suuren suosion saavuttaneilla Googlen hakusanoilla, joilla blogiini on päädytty. Jostakin syystä tänne Bloggerin blogiin ei päädytä yhtä koomisilla hakusanoilla, mutta vanhat tekstini Vuodatuksessa ovat yhä kaiken kanssa nähtävillä, samaten pääsen itse näkemään hallintatyökalun kautta kävijöiden käyttämät hakusanat sikäli mikäli he ovat eksyneet blogiin Googlesta. Lukekaa ja ihmetelkää!
Tällä kertaa listauksessa korostuvat parisuhdeneuvoja Googlesta hakevat:
- mies ei hyväksy painoani (Jätä se. Ilmoita samalla, että lähdet yksin seksilomalle Keniaan.)
- treffeillä miehen ulkonäkö oli pettymys (Tiedän tunteen. Mitä tuohon nyt sanoisi. Ei sitä ole pakko tavata uudestaan. Pyydä seuraavalla kerralla useampi valokuva useammasta eri kuvakulmasta. Ei se tyyppi kaikissa voi onnistua edukseen.)
- miksi mies ei ehdota tapaamista vaikka vihjaan (Hän ei ole kiinnostunut sinusta. Piste.)
- häät tulossa tapailee toista (Jätä se. Tee se jo tänään.)
- mies ei paljasta itsestään mitään (Voi itku sentään. Terveisin Googlen asiakaspalvelu)
- mies tulee treffeille humalassa (Tämänkin olen kokenut. Toisaalta, mitäpä en olisi kokenut. Voit vetää itsekin perseet, jolloin mies ei vaikuta enää yhtä idiootilta tai häipyä paikalta ja jättää hänelle oman numerosi sijasta lähimmän AA-kerhon yhteystiedot.)
- kaikki ilmoitukset miehen profiili etsii naista suomi tai sähköpostiviestejä luokiteltu (Tähän ei ole juuri mitään lisättävää.)
- komea kuva profiilissa karkottaa (Ei välttämättä. Parempi se joka tapauksessa on kuin ruma kuva. Pidä kuitenkin se t-paita päälläsi, vaikka lihaksesi olisivatkin ihanan pinkeät ja kiiltelisivät auringossa kivasti. Naiset ottavat sinut enemmän tosissaan, jos et ole puolipukeissa. Ilman paitaa olet miespuolinen pissis.)
- naiset käyttää panokonetta (Puhun nyt toki vain omasta puolestani, mutta ei. Emme käytä. Semmoinen pieni sauva on ihan hyvä, ei siihen mitään koneita tarvita.)
- 2000-luvun kampaukset (...ovat pop ainakin deittimarkkinoilla. Aina parempi, jos päivität tyylisi 2012-luvulle.)
- pusakkamies (Kuten todettu jo yllä, näistä löytyy kokemusta. Valitettavasti. Mikä ajaa kolmekymppisen miehen pukeutumaan kuten kuudenkympin ja kuoleman välissä oleva vanhus? Epätoivo? Mielenvikaisuus? Etäinen äiti? Poissaoleva isä?)
- sinkkuelämää helsingissä helppoa seksiä (Ei se kuule niin helppoa ole. Edes Helsingissä.)
- puhelintreffit (Ei kannata. Kokemusta on.)
- oudoimmat hirveimmät nimet (Tätä piti ihan miettiä. Tässä muutama: Aadolf – koska siitä tulee mieleen murhanhimoinen diktaattori. Armas – liian imelä, yök. Heimo – se nyt vaan kuulostaa tyhmältä. Into – kuulostaa yli-innokkaalta. Jaakkima – tätä ei edes tarvitse perustella. Nyyrikki – tosi miehekäs. Not. Tahvo – tämän lapsen vanhemmat eivät kyllä rakasta lastaan varauksettomasti. Urpo – sama kuin edellä. Yrjö – tuleeko jollekin tästä positiivisia mielleyhtymiä? Joku ehkä kiinnitti huomiota siihen, että listasin tähän vain miesten nimiä. Tein sen ihan kiusallani. Pääsette sitten sanomaan, miten huonoissa kantimissa miesten tasa-arvo on Suomessa.)
- panisin (Mäki panisin. Ainakin Brad Pittiä ja Jake Gyllenhaalia.)
- kondylooma treffi (Ei kuulosta hyvältä. Onko treffien tarkoituksena siis tartuttaa kondylooma toiselta osapuolelta toiseen? Auts.)
- mieheni teki minuun vaikutuksen (Ihan tosi mahtavaa. Kiva, kun kerroit sen hakukoneelle. Sinulla ei taida liiemmin olla ystäviä?)
Jooo....
VastaaPoistaMitäpä tähän voi muuta sanoa, kuin että miesten joukossakin on valtava määrä tolloja ja idiootteja. Yhtään tolloja tai idiootteja väheksymättä. Ja tuo sun treffisaldo on kyllä järkyttävän surkeaa luettavaa. Ensimmäistä kertaa voisin todeta: "Minne ne kaikki hyvät miehet ovat menneet?"
Vai onko niin, että kolmikymppisenä kaikki hyvät miehet on jo sitoutuneet ja jäljellä playerit ja raakileet.
Ja samaa mieltä paitahommelin kanssa. Miehet voisivat pitää sen paidan päällä. Se antaa jotenkin epätoivoisen kuvan.
Mistähän se johtuu että ikinä ei näe listauksia, joissa miehet listaisivat ällöttäviä naisia?
VastaaPoistaEhkä sen takia, että kaikissa naisissa on kuitenkin se tärkein. Ai mikä? Aikoinaan Hyrylän varuskunnassa sadalta alokkaalta kysyttiin mikä naisessa on tärkeintä. 97 vastasi oikein. Kaksi oli kirjoittanut sen yhdellä t-kirjaimella ja yksi oli aloittanut sen w:llä.
PoistaTyylikkyys? Tarmokkuus? Whiski? Wompatti? Mikä?
PoistaSika mieheksi: tuohon teoriaan olen uskonut jo muutaman vuoden. Siis että kaikki hyvät miehet ovat jo varattuja ja loput ovat pelimiehiä tai reppanoita. Naisille haastetta lisää sekin, että jos etsii koulutettua miestä, heitä on vähemmän kuin koulutettuja naisia. Kun sitten joukosta ottaa vielä pois reppanat, mitä jää jäljelle? Kourallinen hyviä miehiä, jotka on jo poimittu joukosta.
VastaaPoistaKaveriporukassa meillä onkin tapana vitsailla, että sitten kun kakkoskierroksen miehet, ts. nelikymppiset eronneet kelpaavat, meilläkin alkaa ehkä olla saumoja pariutumiseen. Kakkoskierros ei sinänsä haittaa, mutta ikä on vielä pieni este. Kun vielä pari vuotta odottelen, niin eipä nuo nelikymppisetkään enää tunnu liian vanhoilta, kun omatkin 40-v. synttärit lähestyvät kovaa vauhtia. Toivo elää..
Pitänee varmaan paikkansa. Koska itse olen huomannut, että kolmenkympin lähestyessä flaksi vain paranee vuosi vuodelta. Kolmikymppisiä mukiinmeneviä sinkkunaisia näyttäisi olevan paljon enemmän tarjolla kuin parikymppisiä. Kaikki fiksut parikymppiset mimmit ovat parisuhteessa tai jo naimisissa, ja parikymppisten vapaiden joukossa tuntuu olevan bilehileitä ja huithapelejä. Nettitreffeilläkin huomasin, että kolmikymppisten mimmien profiileja oli paljon enemmän kuin kaksikymppisten.
VastaaPoistaVaikka omalla flaksillani nyt ei sinällään ole väliä, koska en ole sinkku.
Kai silläkin nyt vähän on väliä, millainen nelikymppinen mies on kyseessä? Vai oletko aivan varmasti niitannut nelikymppiset pois mahdollisuuksien joukosta? Entäs jos sattuisi tulemaan vastaan vaikka tyylikäs, hyväkuntoinen toisella kierroksella oleva maisterismies? Tai arvokkaasti harmaantunut ylikonstaapeli?
Tosin, mikä on todennäköisyys tuolle tapaukselle...
Jos tosiaan kuvittelet, että tilanne helpottuisi nelikymppisenä sinkkumarkkinoilla, niin ikävä kyllä olet väärässä. Oma deittailutilanteeni oli 30-35-vuotiaana erittäin hyvä, vielä 37-39-vuotiaana kohtuullinen, mutta kun täytin 40, niin mitään deittailua ei juurikaan enää ole. Juuri kukaan ei käy katsomassa edes profiiliani, ja nekin harvat, jotka käyvät ovat suurimmaksi osaksi kamalia tapauksia. Joten älä tuhlaa aikaa, vaan yritä tosissasi löytää kumppani lähiaikoina. Sitten kun olet 40, jäljellä on vain seuraavanlaisia miehiä:
VastaaPoista- niitä, jotka eivät halua sitoutua yhteen naiseen, mutta seksi kelpaa kyllä
- vanhojapoikia tai mielenterveysongelmaisia, joissa molemmissa on jotain perustavaa laatua olevaa vikaa
- eronneita/jätettyjä ja siitä pahasti traumatisoituneita
- ikäisiäsi tai sinua vanhempia miehiä, joille kelpaa vain 10 vuotta sinua nuorempi nainen
- ulkonäöllisesti ei yhtään puoleensavetäviä, siis suomeksi: rumia, tavalla tai toisella
jne...
Karua, eikö? Olen itse herännyt tuohon todellisuuteen parin viime vuoden aikana. Ei paljon naurata, kun muistelen joitakin vanhoja deittejä, joiden mahdollisuudet tyrmäsin näin jälkeenpäin ajatellen aika naurettavilla kriteereillä. Varsinkin kun vertaan nykyiseen tarjontaan...
Hienoa Geena, että osaat edes nyt tarkastella asemaasi noin rehellisesti, vaikka se vähän myöhäistä jo onkin. :) Ei ole kovinkaan moni nainen, joka edes nelikymppisenä (tai kolmekymppisenä yh:na) pystyisi rehellisesti tarkastella omaa asemaansa ja sitä, millaisiin miehiin omat rahkeet riittää.
VastaaPoistaMiten voi sinkkunaisen vienti olla noin huono. Vaikka en ole nähnyt sinua, varmaan kelpaisit heti minulle;) Tosin, et varmaan haluaisi minua;(
VastaaPoistaSika Mieheksi: Niin, ei nelosella alkava luku ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Kun oikea ihminen tulee eteen, tuskin rupean tuijottelemaan numeroita siinä vaiheessa. "Joo, mä oon aika rakastunut, mut kun sä oot nelkyt, niin en mä voi.." :)
VastaaPoistaGeena: Apua! Onneksi tässä on vielä muutama vuosi aikaa. Ehkä. Jäävätkö 40-vuotiaat sinkut sitten yksin, sillä lähtökohtaisesti minä ja samanikäiset ystävämme etsimme samanikäistä seuraa? Jos 40-vuotiaille miehille ei kelpaa omanikäinen seura ja jos nuoremmille naisille ei kelpaa 40-vuotiaan miehen seura, lopputulos näyttää melko haasteelliselta.
Anonyymi: Jotenkin se nyt vaan on niin, että kotoa kukaan ei tule hakemaan. Viimeksi kun tarkastin, oveni taakse ei ollut kertynyt jonon tynkää :) Baarit: ei kiinnosta. Nettideittalu: ei nappaa. Työpaikka ja harrastukset: ei toivoa (molemmissa vain naisia).
Monet nelikymppiset miehet eivät jää yksin, vaan monet pyörittävät useita naisia haluamatta sitoutua vain yhteen. Miellyttävää vain kerätä kermat päältä tarvitsematta sen enemmän panostaa suhteeseen. Hyvistä sitoutumishaluisista tyypeistä on kova kilpailu. Pitäisi päästä "iskemään" heti, kun joku hyvä tyyppi eroaa. Sellaiset miehet ovat todella haluttuja. Itsellänikin on pari kertaa käynyt flaksi, kun olen löytänyt sellaisen "kultakimpaleen". Valitettavasti nämäkin ovat sitten hetken päästä halunneet lisää testata vetovoimaansa sinkkumarkkinoilla.
PoistaYöelämässä taas vientiä olisi, mutta lähinnä yli 10 vuotta itseäni nuorempien miesten parissa, mutta en halua olla kenellekään puumanainen.
Olen seurustellut muutaman reilusti nuoremman kanssa muutaman kerran, mutta on jäänyt sellainen tunne, että nämä miehet keräävät vain kokemuksia, eivätkä ole sitoutuneet suhteeseen tosissaan.
Jotkut viisikymppiset miehet myös lähestyvät deittifoorumeilla, mutta itselleni he ovat aivan liian vanhoja.
Aiemmassa kommentissa totesit, että varattujen miesten lisäksi tarjolla on vain pelimiehiä ja reppanoita. Aloin tässä pohtia, minkälaiset miehet noiden ääripäiden väliin osuvat ja missä heitä tapaa.
PoistaBaareissa pyörii ainakin reilusti pelimiehiä ja (muita) känniääliöitä. Netin deittisivuilta löytyy ilmeisesti pitkälti pelimiehiä, varakkaita ukkomiehiä ja reppanoita. Ilmeisesti myös kotonaan noutoa odottavat miehet lukeutuvat reppanoihin? (Tämä ei sitten ole mikään piikki tuohon omaan kommenttiisi liittyen - juttusi lukeneena tiedän kyllä, että sinulla on yritystä löytynyt.)
Kuvittelisin, että molemmista löytyy myös ihan tervepäisiä ja älykkäitä ihmisiä, mutta ehkä he sitten hukkuvat sinne ei-niin-houkuttelevaan massaan. Potentiaalisten tapausten määrä tietysti riippuu myös siitä, keitä mihinkin kategoriaan luokittelee (ja kuinka nirson ihmisen leiman siinä sivussa saa otsaansa). Itse vain ihmettelen joskus, miten mukavina pitämäni ihmiset (niin miehet kuin naiset, ikähaarukassa 25-45 v.) voivat aina vain olla vapaita... Mutta ilmeisesti tuollaiset ihmiset eivät sitten vain ikinä kohtaa, tai sattuvat olemaan keskenään niin eri tyyppiä, etteivät "kelpuuta" toisiaan. Ja toki joukossa on myös niitä, jotka ovat tyytyväisimpiä yksinään eivätkä halua sen kummemmin vakavaa suhdetta kuin ehkä pelailuakaan.
Pistää vain miettimään, kun nykyään kuitenkin niin suuri osa ihmisistä on tilastojen mukaan sinkkuja.
Sinkkujen suuri määrä ikäluokissa 15-50v, johtuu kummallakin sukupuolella samasta syystä: naisten isoista luuloista itsensä suhteen. Viidenkympin väärällä puolella naisia alkaa sitten vähitellen olla enemmän ja enemmän sinkkuina ihan siitä syystä, että yhä suurempi osa ikäluokan miehistä on heittänyt veivit.
PoistaTuttavapiirissä havaittua outo ja kieroutunut kehitys;) Tunnen läheltä 3 (exsinkku)miestä, jotka joutuivat naistensa jättämiksi alle kolmekymppisinä. Kaverit tietty yrittivät kaikenlaista deittailua ja pelimiestaitojen hiomista. Mutta tulos oli vuosia lähinnä säälittävä naismarkkinoilla. Kaverit ei todellakaan mitään retkuja vaan koulutettuja ja kovia harrastamaan ja urheilemaan ilokseen. Useamman vuoden sinkkuina pyörittyään oli kavereilla jo havaittavissa selkärangan katkeamista ja alistumista yksinäisyyteen.
PoistaMutta sitten kaikki muuttui jokaisella vuoden sisällä. Jokaisen miehen elämään tuli kuin varkain vanhempi nainen, hyvin koulutettu, taloudellisesti menestyvä, paljon matkaillut, sivistynyt ja mikä parasta hyvän näköinen. Ja jokainen mies oli vuoden päästä saanut lapsen alulle! Naiset olivat lähellä tai 40 vuotiaita. Miehet himpun yli 30v. Suhteiden ulkopuolisena näytti ja tuntui siltä, että nainen oli viimehetkellä lähtenyt rakentamaan perhettä ja hankkimaan ensimmäisen lapsensa ja ehkä viimeisen. Ulospäin suhteen näyttävät nyt siltä, että miehet ovat erittäin tyytyväisiä ja naisillakin menee ihan ok lasta hoitaessa.
Olen siinä käsityksessä, että miehet aikoinaan jättäneet naiset olivat "samantasoisia" kuin miehet, mutta nykyiset naiset ovat miehiään "korkeampitasoisia"/fiksumpia.
Kolikon toinen puoli. Naiset jotka erosivat näistä 3 miehestä ovat sinkkuina ja suunnilleen tämän ansiokkaan blogi-hengettären ikäisiä.
:DD totaalinen hajoaminen. Munkin blogiin päädytään mitä ihmeellisimmillä hakusanoilla. Kuten "lähteä mun kans dokaamaan" "maksullinen seksi helsinki" "kuopio huora" jne.
VastaaPoistaMainitsin sut juurikin yhdessä tekstissäni hieman ohimennen. Kerro ihmeessä jos jotenkin loukkaannut pienestä mainonnasta (ja siitä, että hieman hymähtelen sinulle joskus), koska se ei missään nimessä ole tarkoitus. Blogisi on mielestäni vallan viihdyttävä, kuten maininnassanikin mainitsen.
Kivaa viikonloppua,
narttu
Geena: Jotenkin voisi kuvitella, että tuommoinen "jee, olen taas sinkku" -biletys- ja naisten kaatovaihe ei kestä ikuisesti. Eron jälkeen on varmaan mukava irrotella, mutta luulisin (en tiedä), että jos ihminen on ollut ennen eroa vuosikausia parisuhteessa, mahdollisesti naimisissakin ja saanut lapsia, hän haluaa jossakin vaiheessa takaisin stabiilimpaan olotilaan yhden ihmisen kanssa. Tapahtuuko se sitten, kun viisari heilahtaa yli viidenkympin, sitä en tiedä.
VastaaPoistaDorianK: On ihan totta, että jossakin on varmasti taviksia, jotka jäävät näiden pelimies- ja reppanakategorioiden väliin. Missä he ovat, se on jäänyt mysteeriksi. Toisaalta esim. nettideiteillä tai baarissa saattaa olla vaikeaa kiinnostua tuikitavallisesta naapurinpojasta, joka ei herätä kiinnostusta ulkonäöllä, verbaalisuudella tms. Naapurin poika voisi osoittautua hyvinkin kiinnostavaksi, jos häneen pääsisi tutustumaan rauhassa esim. jonkun harrastuksen parissa ilman paineita siitä, että muutamien deittien jälkeen pitää olla perhosia vatsanpohjassa tai muuten voi heittää hanskat tiskiin. Ja kun kiinnostus herää, naapurin poika ei olekaan enää tuikitavallinen vaan kiinnostava. Ja voi, miten kauniit silmätkin sillä on! Enpä huomannut aiemmin. Jne.
Narttu: Kiva, kun sain maininnan blogissasi enkä siis loukkaantunut siitä :) Edellinen purkaukseni netiketistä koski ihmisiä, jotka puhuivat minusta ja muista sinkkubloggaajista "joutavanpäiväisinä lutkina" (jotka voisi tappaa) sekä parista blogini lukijasta, jotka - sen sijaan, että olisivat asiallisesti kommentoineet jotakin kirjoitustani tai blogiani - lähtivät tieten tahtoen ja tarkoituksella loukkaamaan minua henkilökohtaisesti. Tiedän/arvaan kyllä, että nimimerkkien takana on reppanamiehiä, jotka ovat pahoittaneet mielensä kirjoituksistani. Se on vähän että voi voi.
Laitapa se nimimerkki minulle s-postilla (sinkkuelamaa.hellsinki at gmail .com), niin käyn tsekkaamassa, josko sieltä löytyisi deittien arvoinen tapaus ;-)
Geena on mielestäni hyvin pitkälti oikeassa.
VastaaPoistaMiehillähän tämä deitti todellisuus menee niin, että kun olet nuori ja timmissä kunnossa (alle 30v). Niin, kovin hyviä saumoja - ei ole. Ei vaikka olisi treenattu keho, koulutettu, hyvinkäyttäytyvä, jne. Jos pääsee treffeille, niin naiset kohtelevat pääsääntöisesti erittäin alentavasti kinuten kaikenlaisia "etuuksi". Pakkeja tulee kaikkialla ja yleensä törkeitä. Siinähän tulee lopulta vähän kyyniseksi ja kiinnostus ns "hienomies" käyttäytymiseen loppuu täysin. Joo, ja varsinkin treffipyyntöjä kukkapuskien ja muiden pienten lahjusten kera pitää vältää - 100% varmat pakit naisilta.
Mutta, annappa olla. Kun mies on parhaat päivänsä nähnyt (fyysisesti) ja viinakin maistuu, sekä käyttäytyminen on muuttunut vittumaiseksi. Alkaa yllättäen olla runsaasti tarjontaa kaikenikäisistä naisista. Hieman rappioituneen miehen ei tarvitse edes tehdä aloitteita (ja miksi tekisikään, nuorempana oppi että ei kannata). Hieman rappioitunut mies kohtelee naisia oman tarpeensa mukaan ei naisen tarpeen mukaan. Jos naisen luonteessa on pienikin vika tai naisella on koira, näkemiin. YH:t on tavallaan suuri varasto, jne. Tarjontaa on hieman rappioituneelle miehelle, tämä on realiteetti. Nuoruudessa koetut nöyryytykset ovat alitajunnassa piilossa, mutta vaikuttavat käyttäytymiseen, ja nyt on miehen saada nauttia elostaan.
Sen mitä mies ei saanut 20-30 vuotiaana hän saa moninverroin 40-50 vuotiaana, jos on edes välillä selvin päin.
Enpä kyllä tunnista tuota kuvausta kovin pitkälle. Mutta jossain määrin olen samoja juttuja kuullut aiemminkin, ja itsekin kieltämättä tuntenut joskus jotain vastaavaa.
PoistaOn joka tapauksessa aika hankala uskoa, että jos nuori mies on tuollainen taivaan lahja naisille (muutenkin kuin omasta mielestään), pakkeja tulisi jatkuvasti ja kaikkialta. Tosin tulee varmasti niitäkin, varsinkin jos keskittyy lähestymään niitä samoja naisia, joita kaikki muutkin piirittävät. (Sopiva termi olisi varmaan "alfanaaras" tms. mutta tuollaiset sanat saavat yökkäämään.) Heillä kun on varaa torjua suurin osa yrittäjistä ja valita vain parhaat päältä - tai näin ainakin jatkuva huomio saa uskomaan, karumpi arki saattaa iskeä sitten pikkuhiljaa myös heidän kohdalleen myöhemmin.
Mitä taas tulee tuohon "naiset rakastuvat aina renttuihin" -näkemykseen, sitä kommentoi aikanaan eräs naishenkilö mielestäni aika hyvin jossain lukemassani netin keskustelussa. Hän kirjoitti, että liian kilttejä miehiä ei oikeastaan ole olemassa, mutta liian tylsiä ja/tai tahdottomia miehiä kyllä on. Eli eivät naiset yleensä etsi väkivaltaisia ja alkoholisoituneita miehiä, mutta eivät toisaalta myöskään selkärangattomia kynnysmattoja, joilla ei ole yhtään omaa mielipidettä mistään tai kanttia pitää puoliaan parisuhteessa.
(Enkä sitten pidä näitä ajatuksia osuvina sen takia, että ne vierittävät syyn taas miesten niskaan ja iskevät "oma vika" -leiman minua huonompien miesten otsaan. Pidän näitä varteenotettavina sen takia, että tunnistan niistä paljon itseäni.)
Pointti onkin kenties se, että nelikymppiset miehet jotka on ”haluttuja” todennäköisesti omaavat vaimon tai tyttöystävän. Mutta tämän lisäksi mies tykkää välillä myös pyörittää vieraita naisia. Eli aina kun mahdollisuus..
VastaaPoistaTuo on varmaan ihan totta, että ainakin tositarkoituksella ihmistä etsiessä niitä oleellisimpia asioita ei ehkä näe ensitapaamisella baarissa. Deittipalvelun profiilissa ehkä, mutta silloinkin tavattaessa saattaa olla tosiaan sen verran kovia odotuksia ilmassa, että mukavakin ihminen saa rukkaset. Tosin onhan se vähän niinkin, että jos ei alussa ole minkäänlaista kipinää, niin ei se välttämättä lupaa jatkon kannalta hyvää (ainakaan nuorten ihmisten suhteissa - jos kahdeksankymppisenä etsii keskusteluseuraa viereiseen keinutuoliin, tilanne voi olla toinen).
VastaaPoistaKaikki omat seurustelusuhteeni ovat alkaneet jollain tavalla hiljalleen kytemällä, joten sikäli voisin kyllä rummuttaa sellaisen lähestymistavan puolesta. Toisaalta jos mietin, miten pitkään ne ovat kestäneet ja mikä on ollut lopputulos, on ehkä parempi olla hiljaa.
Itse olen sitä mieltä deittailussa, että jos toinen on kiva, mutta ei sykähdyttävä, niin annan aina toisen mahdollisuuden tai useammankin. Tuollaisia jalat alta kerralla -tapauksia on kuitenkin loppupeleissä äärimmäisen harvassa, ja miesten kohdalla kyseessä on miltei varmuudella pelimies. Kuten moni on sanonut, se kunnon romanssi kehittyy hiljalleen, eikä kertarysäyksellä.
VastaaPoistaOlet ihan oikeassa. Minäkin olen tavannut joitakin nettideittejä muutaman kerran, vaikka ensimmäisellä kerralla ei ole tullut mitään jalat alta -fiilistä. Se lienee hyvin harvinasta, kuten totesit. Valitettavasti monet deittini ovat olleet sitä tasoa, etten voisi kuvitellakaan tapaavani heitä uudestaan.
PoistaHyvänä esimerkkinä toimii kertomus siitä, miten tapasin eksäni. (http://sinkkuelamaahellsinki.blogspot.com/2011/10/treffit-makkarissa.html) Emme kumpikaan pitäneet toisistamme ensinäkemältä - muistanpa vielä tokaisseeni eri koulussa opiskelleelle ystävälleni, että "meidän koulussa on yksi tosi ärsyttävä ja ylimielinen kundi". Puhuen siis tulevasta poikaystävästäni :-)
Parhaat parisuhteet syntyy ylimielisten kusipäämiesten kanssa?
PoistaParisuhde on vanhanaikainen käsite ja jäänne 1950-luvulta. Nykyinen feministien maalaama pariutumisen maailmankuva on todellisuudessa paluuta luonnolliseen promiskuiteettiin. Tässä luonnollisessa promiskuiteetissa ihmisten maailmassa pieni osa alfamiehiä hoitelee suurimman osan naisista (vrt pareto 80-20). Naiset haluavat luonnostaan alfamiehen. Betamiehiä ei halua kukaan. Tarvittaisiin välillä kunnon sota, jotta päästäisiin eroon täysin turhista betamiehistä joita on n. 40% miehistä.
PoistaTilanne tulee jatkumaan betamiesten kannalta kestämättömänä, kunnes islam on meillä pääuskonto. Tosin islamkin edistää alfamiesten suosimaa moniavioisuutta. Mutta jos vaimojen määrä rajoitetaan 4 kpl paikkeille tilanne olisi silti kenties nykyistä parempi betamiehille. Stadissa taitaa homma edetä miesten kannalta nopeastikin tähän suuntaan.
Alfamiehet siittäkööt naisten lapset ja betamiehet elättäköön naiset ja alfamiesten lapset.
Ärsyttävä ja ylimielinen, eli juuri sellainen millainen miehen tuleekin olla parisuhdemarkkinoilla menestyäkseen;)
VastaaPoistaMies 31: eksäni ei ollut ärsyttävä eikä ylimielinen. Teimme väärät johtopäätökset toisistamme ennen kuin olimme kertaakaan puhuneet keskenämme. Kun ajauduimme samaan kaveriporukkaan, käsityksemme muuttui, kun tutustuimme toisiimme paremmin. Jonka seurauksena myös ihastuin tähän ihmiseen ja lopulta päädyimme vuosia kestävään parisuhteeseen. Pointtini tuossa yllä oli, että ihmiseen kannattaa tutustua paremmin, sillä käsitys tästä voi muuttua tutustumisen edetessä, samoin tunteet voivat yhtäkkiä herätä, vaikka ihminen ei ensitapaamisella viekään jalkoja alta.
VastaaPoistaYlimielisyys ei vetoa minuun millään tavalla. Ylimieliset ihmiset ovat vastenmielisiä sukupuolesta riippumatta. Tietty nöyryys pitää aina säilyttää, vaikka olisi kuinka menestynyt ja kaunis ja ihana. Itsevarmuus onkin sitten asia erikseen. Itsevarmat miehet vetoavat ainakin minuun, mutta itsevarma on eri asia kuin ylimielinen. Se on täysin totta, että harva nainen innostuu kynnysmatoista ja joojoo-miehistä.