Kesä, aurinko ja treffit

Orastava kesä on tuonut uutta säpinää deittirintamalle. En ole aikoihin käynyt nettideiteillä saati edes kirjoitellut kenenkään kanssa, sillä inboxini on täyttynyt samalla massalla, jota virtaa päivittäin viemäreissä ja putkistoissa. ”Moi mitä kuuluu?” ”Ohessa kuva pippelistäni!” ”Et uskokaan, miten nuorekas 50-vuotias mies voi olla – kokeile vaikka itse!” ”Haluaisitko ryhtyä rakastajattarekseni?” Jne.

Nyt olen kuitenkin yhtäkkiä ja yllättäen saanut viestin yhteensä neljältä täysipäisen oloiselta mieheltä. Yksi miehistä lähetti niin ihanan viestin, että se nosti hymyn huulilleni – ja se on paljon se! Kahden kanssa olen ehtinyt jo pidempään kirjeenvaihtoon. Otin lukijan vinkistä vaarin ja kokeilen taktiikkaa, jossa vaihdan useampia viestejä ennen kuin suostun livetapaamiseen. Kumpikin miehistä vaikuttaa toistaiseksi fiksuilta joitakin yksittäisiä tekijöitä lukuun ottamatta.

Toinen ilmoitti, että alallani työskenteleviä pidetään yleisesti ottaen pinnallisina ja materialistisina. ”Oletko sinä?” Öh? Monesta ammattikunnasta on olemassa omat stereotypiansa, mutta en ikinä menisi kyselemään vaikkapa lääkäriltä, että ”oletko tunnekylmä ja empatiakyvytön” tai it-nörtiltä, että ”oletko epäsosiaalinen hiippari, jolla on finnejä naamassa ja joka istuu yksin tietokoneen edessä kokis-pullo ja pitsalaatikko vieressään”. Kysymys on siinäkin mielessä absurdi, että ajatteleeko joku itsestään, että ”vitsit, kylläpä minä olen pinnallinen ja materialistinen ihminen!”? Ja sitten vastaa, että ”no, kun satuit kysymään, niin olenhan minä!”?

Toinen miehistä saattaa olla pelimies ja/tai oman elämänsä Peter Pan. ”Kasva isoksi, älä aikuiseksi.” Tietyssä lapsenmielisyydessä ei ole mitään vikaa, mutta opiskelijaelämää vielä nelikymppisenäkin matkivat miehet eivät juuri houkuttele. En ole vielä kysynyt miehen suhdehistoriasta mitään ja ajattelin ottaa asian esille seuraavassa viestissä. Hän on lähes 40-vuotias, ja mikäli historiikki koostuu useista lyhyistä suhteista, hälytyskellot alkavat moikaa päässäni.

Yhtä kaikki, olen sopinut ensin mainitun kanssa treffit täksi päiväksi. En tosin usko niihin ennen kuin todella kättelen miestä. Ohareita on sattunut matkan varrelle sen verran, että minusta on tullut hieman kyyninen (tässäkin asiassa). Mies oli ensinnäkin ulkoilemassa eilen, joten todennäköisin syy perumiseen on se, että hän ei pääse ylös sängyn pohjalta.

Skeptisestä marinasta huolimatta olen positiivisesti yllättynyt siitä, että olen onnistunut löytämään jopa neljä potentiaalisen oloista miestä – tai pitäisikö sanoa, että he ovat löytäneet minut :-) Kesä, aurinko, perhosia vatsanpohjassa???



Tämä on minun kesäbiisini tälle kesälle <3

P.S. 20.000 sivunäyttöä rikki - kiitos lukijat!