Netin keskustelupalstoja lukiessa saa sen käsityksen, että ns. alemman tason miehen tulee saada kaunis nainen tai muutoin at-mies on mieluummin ilman naista. At-miehellä viitataan siis mieheen, jonka menestys naismaailmassa on kehnonlainen johtuen vaatimattomasta ulkonäöstä, kammottavista vaatteista ja puutteellisista sosiaalisista taidoista.
Blogini on taas saanut huomiota Suomi24:n keskustelupalstalla, kun nimimerkki pullea nainen linkitti luettavaksi vanhojen tansseista kertoneen tarinani todeten, että miehet saisivat hävetä. Sen sijaan, että tarinan tytölle olisi miesten keskuudesta löytynyt jotain sympatiaa, reaktiot olivat muun muassa seuraavanlaisia:
”Hatunnosto tarinan nörttipojille, että pysyivät lujana yhtenäisenä rintamana eivätkä ottaneet sitä rumaa tyttöä koska RUMALLA NAISELLA EI TEE MITÄÄN. Kyllä AT-mieheltäkin löytyy selkärankaa sanoa jyrkkä ei rumalle naiselle.
Rumasta naisesta kieltäytyminen on yhtä sankarillista ja selkärankaa osoittavaa kuin olla vankilassa tai keskitysleirissä käräyttämättä kaveriaan omien etujen toivossa. Siinä asiassa AT-miehet pysyvät lujana eikä pettureita juuri ole.
Toivottavasti toisessa lukiossa kauniit tytöt joutuivat tarjonnan niukkuuden takia ottamaan nämä AT-pojat pareikseen, niin pojat saivat mitä ansaitsevatkin eli kauniin naisen.”
”Just niin! Pitäähän naisen miellyttää silmää.”
”Miten niin julmasti? Eihän tuossa tarinassa jäänyt jäljelle muuta kuin susiruma tyttö. Tottakai pojat ovat mielummin ilman.”
”Rumalla naisella ei tee mitään.”
Oman näkemykseni mukaan kysyntä ja tarjonta eivät varsinaisesti kohtaa, jos rumalle miehelle kelpaa vain kaunis nainen. Kannattaisiko joidenkin at-miesten katsoa tässä kohtaa peiliin?
Myös seuraava lause sorahti korvaan: ”... pojat saivat mitä ansaitsevatkin eli kauniin naisen.” Millä perusteella ruma mies ”ansaitsee” kauniin naisen? Ylipäätään, millä perusteella kukaan meistä ansaitsee tietynlaisen kumppanin - rikkaan, hyvännäköisen, lihaksikkaan, isorintaisen, kuuluisan?
Mielestäni kukaan ihminen ei ansaitse muuta kuin kumppanin, joka kohtelee häntä hyvin ja jonka kanssa hän on onnellinen, ja tämänkin vain siinä tapauksessa, että tämä ihminen vastavuoroisesti kohtelee kumppaniaan hyvin ja rakastaa tätä myötä- ja vastoinkäymisissä. Se on sitten eri asia, minkälaiset kriteerit kullakin ihmisellä on tulevalle kumppanilleen, mutta ansaitsemisen kanssa niillä kriteereillä ei ole mitään tekemistä.
Minä olen 33-vuotiaana kuulemma käytetty kurppa. Yhteiskunnassa on jotakin pahasti vialla, jos kolmekymppinen nainen täyttää kyseisen määritelmän. Naisten elinajanodote Suomessa on yli 80 vuotta, mutta nainen on kurppa jo ennen kuin ehtii elämänsä puoliväliin? Ja koskeeko tämä nimenomaan naisia vai ovatko kolmekymppiset miehetkin kurppia, jotka eivät enää kelpaa kenellekään? At-miehille ei siis riitä, että nainen on kaunis vaan hänen pitää myös olla alle 30-vuotias. Toivotan onnea etsintöihin.
Korneinta tässä at-miesten ajattelumallissa on mielestäni se, että he kyllä mielellään ottaisivat kauniin kumppanin, mutta eivät itse ole valmiita näkemään minkäänlaista vaivaa oman ulkonäkönsä eteen vaan haluavat kelvata omana itsenään eli tyylitajuttomina juntteina, joista näkee puolen kilometrin päähän, että he ovat peräkammaripoikia, jotka eivät ole koskaan kelvanneet muille kuin korkeintaan maksullisille naisille jos heillekään.
Osa at-miehistä on lisäksi niin katkeria ja naisvihamielisiä, että yksin tämä estää heitä löytämästä elämänsä naista edellä mainittujen, korkeahkolle asetettujen kriteereiden lisäksi. Tästä aiheesta kirjoitan lisää seuraavassa kirjoituksessa.
Voi herran jestas, "käytetty kurppa"? Jos 33-vuotias nainen olisi käyttämätön, eikö se olisi näiden "keskustelijoiden" mielissä jo merkki vakavasta puutteesta?
VastaaPoistaOlipa taas hupaisaa luettavaa, onneksi olen siirtynyt markkinoilta tunkiolle jo kauan sitten ;D
Niin, millähän nimellä nämä herrasmiehet kutsuvat 33-vuotiasta neitsyttä ja onko 33-vuotias neitsyt parempi kuin 33-vuotias "käytetty tavara"?
PoistaMinä kirjoitin nuo kaikki tuossa siteeratut kommentit s24-palstalle ja totta on, että yli 30 vuotias nainen on jo parhaat päivänsä nähnyt. Nainen on parhaimmillaan 17-21 vuotiaana. Ja jos nainen antaa miehen työntää peniksensä johonkin ruumiinaukkoonsa niin hänestä tulee tällöin käytetty.
PoistaEnsinnäkin, jos väität kirjoittaneesi kommentit, se, että olet anonyymi, ei todista sinua niiden kirjoittajaksi (eli olet ehkä valehtelija).
PoistaToiseksi, minulla ei ole sanoja, joilla voisin ilmaista mielipiteesi muista komennenteistasi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.
Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu.
Minua on myös hieman hämmäntänyt tämä at-miesten itku. Siis jos ruman miehen pitää saada kaunis nainen niin kai ruman naisen pitäisi myös saada komea mies? Miksi ruma nainen ansaitsee jäädä yksin, mutta ruma mies ei? Kai tämä on miesten logiikkaa kun naiset ei ymmärrä?
VastaaPoistaJuu, minunkin logiikkani menisi tässä kohden niin, että sitten myös ruma nainen ansaitsee komean miehen, mutta ilmeisesti logiikka ei toimi näin. Ehkä joku at-mies voisi selventää tätä?
PoistaTästä tulee mieleeni vanha vitsi:
PoistaKaksi pappia oli kuollut ja taivaan portilla Pietarin juttusilla. Pietari selitti taivaan käytäntöjä ja erityisesti tapaa kytkeä vastatullut yhteen jonkun toisen sielun kanssa riippuen elinaikana tehdyistä synneistä. Kummankin papin syntilistalta löytyi jotain mitätöntä kuten pahojen ajattelemista ja satunnaista itsekkyyttä. Pietari kutsui paikalle kaksi vanhaa, happaman näköistä vanhaapiikaa ja kytki papit lyhyellä liealla kiinni toinen toistaan rumempiin naisiin. Taivaan puolelle päästyään papit näkivät aiemmin kuolleen tutun piispan, jonka parina oli nuori, kaunis nainen. Papit tiesivät piispan tehneen paljon heitä pahempia syntejä ja palasivat valittamaan kohtelustaan Pietarille. Pietari vastasi: "Älkää miettikö mitä piispa on tehnyt, vaan mitä nainen on tehnyt."
Heh.. Tuota logiikkaa voi edelleen jatkaa niin, että jos ruma mies ansaitsee kauniin naisen, ansaitseeko kaunis nainen sitten ruman miehen, ja jos, niin miksi? Entä ansaitseeko komea mies kauniin vai ruman naisen? Jos kaikki miehet ansaitsevat kauniin naisen, joku jää väistämättä ilman.
PoistaFeministin korvaani sorahtaa pahasti tuo, että rumalla naisella ei tee mitään ja saa ollakin yksin, mitäs on ruma. Itse haluaisin ajatella niin, että kaikki - sukupuolesta ja ulkonäöstä riippumatta - ansaitsevat hyvän parisuhteen.
Ihminen pariutuu viehättävyydeltään samantasoisen kanssa
PoistaKenties viehättävyys on jakautunut saman Gaussin kellokäyrän mukaan miesten ja naisten kesken, ja tällöin, jokaiselle x viehättävälle naiselle lyötyy nopeasti ja varmasti juuri saman x viehättävyyden omaava mies. Mutta parisuhde kenties on kuitenkin vain sitä, että kunnioittaa toista, samoin kuin toinen kunnioittaa sinua. Ja toinen on luotettava, huumorintajuinen, rakastava, jne. Kukin parisuhde luo itse omat sääntönsä, ja jos se onnistuu, la vie est rosé (elämä on ruusuista, Edif Piaf).
Huonolla huumorilla sanoen: "Ei ole rumia naisia, on vain liian vähän viinaa". Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.
Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu.
Tämä on yksi markkina-arvoteorian rakenteellisista virheistä. Lähtökohtaisesti naisten kuvitellaan aina saavan miehen niin halutessaan - toisin sanoen vain sellaiset lasketaan naisiksi. Sitten ihmetellään, miksei jokaiselle 16-60-vee miehelle löydy mallin näköistä 16-22-vuotiasta neitsykäistä. Jotenkin tämä päätelmäketju on onnistuttu naamioimaan loogisen näköiseksi pseudotieteelliseksi kokonaisuudeksi. Äh!
VastaaPoistaJotenkin tällainen ajattelu tuo mieleen takavuosien mainoslauseen, jossa luvattiin "Energiaa aamuun vähäkalorisilla nnnn-muroilla!" Eivätkö kalorit olleetkaan energian yksikkö?
Eikö markkina-arvoteoria ole yksinkertaisuudessaan sitä, että ruma nainen saa ruman miehen ja vice versa, ja kaunis nainen komean miehen ja vice versa? Ja edelleen: ruma voi saada kauniin vain, jos ruma on kuuluisa tai erittäin rikas, jolloin hänen korkea markkina-arvonsa perustuu johonkin muuhun kuin pärstäkertoimeen. Nuo at-miehet ovat ymmärtäneet teorian kovin väärin, jos "at-mies ansaitsee kauniin naisen".
PoistaSe ei mene ihan noin yksinkertaisesti, koska miesten ja naisten markkina-arvo muodostuu eri tekijöistä. Naisilla vaikuttaa ulkonäkö ja ikä, kun miehillä tärkeimmät ovat ulkoinen status ja resurssit.Tämä ero tekee pariteetin määrittämisen vaikeaksi.
PoistaMarkkina-arvoteoreetikkojen lempiaiheita on "vääristymien" paljastaminen. Esimerkiksi katsotaan, että naiset yrittävät aina pariutua itseään ylemmän tasoisen miehen kanssa. Siitä seuraa, että kaikkein korkeimman tason naiset ja alimman tason miehet jäävät ilman paria (mikä tiettävästi pitääkin paikkansa). Tämän vääristymän korjaaminen sitten muka poistaisi reppanamiesten ikuisen puutteen.
Järkeilyssä on kaksi aukkoa. Vaikka jokin jumalallinen voima oikaisisi naiset pariutumaan täsmälleen itsensä tasoisten miesten kanssa, niin nille alimman tason miehille jäisi edelleen ne alimman tason naiset (jotka eivät siis kelpaa). Se toinen aukko on kysymys siitä, miksi miehet ovat tähän saakka sitten halunneet pariutua alaspäin? Miksi he eivät halua tasoisiaan naisia (tai jopa parempia eli nuorempia ja nätimpiä)?
MAT:n vastaus jälkimmäiseen on naisten maailmanlaajuinen kartelli, jolla säännöstellään seksiä, jotta miehet kelpuuttaisivat itseään alempitasoisen naisen. Tätä ajatusta ei kyllä tue se, mitä yleensä olen naisilta kuullut heidän keskinäisestä solidaarisuudestaan. Se ei yleensä saa kovin maireita arvosanoja..
"Maailmanlaajuinen kartelli" - jestas... :D Teorioita riittää joka lähtöön :)
PoistaKäypä lukemassa artikkeli, jonka laitoin blogiini. Käsittelee juuri ko. aihetta. ;)
VastaaPoistahttp://hannerika.blogspot.com/2012/04/kaunotar-sekoittaa-miehen.html
Olisikohan netti pahentanut ilmiötä? Kun selailee deittipalstaa, niin siellä ne kaikki todella supertasokkaatkin naiset on ja muut näyttää entistä huonommalta niiden vieressä. Niinpä ATM meilaa liian korkean tason naisille?
VastaaPoistaEi kai kauneus, kuuluisuus ja rikkaus muuten ole ainoat tason määrittäjät? Kai myös valloittava persoonallisuus, kuten minulla, ratkaisee?
Jos tämä kirjoitus perustuu suomi24 sinkut-palstan jorinoihin, niin minusta olisi järkevämpää olla laittamatta lusikkaa siihen soppaan lainkaan. Sillä palstalla ei nimittäin käydä minkäänlaista keskustelua, vaan lähinnä julistetaan apinan raivolla tiettyjä kärjistettyjä ja yksinkertaistettuja markkina-arvoteorian teesejä ja yritetään olla kaikin mahdollisin tavoin ilkeitä naisille itseisarvona.
VastaaPoistaNäiden kirjoittajien käytöstä tai tarkoitusperiä ei kannata lähteä purkamaan minkään loogisen päättelyn kautta, vaan ajattelemalla että kyseessä ovat äärikatkerat, sekä mielenterveysongelmaiset henkilöt, jotka eivät pysri kirjoittelullaan tekemään mitään muuta kuin korkeintaan levittämään pahaa oloa eteenpäin. Ei noista hardcore-kirjoittajista tuolla kukaan oikeasti enää kuvittele minkään tilanteen muuttuvan mihinkään suuntaan, he vain haluavat olla ilkeitä sen minkä pystyvät.
Tämä koskee siis näitä kirjoittajia, joilla on kaikkein voimakkaimmat ja ilkeimmät kirjoitukset, juuri ne kirjoitukset, joita sinäkin olet siteerannut.
Välillä sinne palstalle kirjoittaa myös järkevämmät ihmiset, mutta pääosin palstaa hallitsee silkka hulluus, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä niiden miehien kanssa, jotka ovat at-miehiä (käytän nyt itsekin termiä), ja jotka ovat ihan muuten tavallisia.
Ei kannata liian monta blogikirjoitusta osoittaa hulluille trolleille. Se on täyttä ajanhukkaa.
Olet luultavasti ihan oikeassa - hakkaan päätäni seinään. Olen ollut joka tapauksessa aikeissa kirjoittaa markkina-arvon parantamisesta (ilman minkäänlaista liitosta näihin pipipäihin/24:sen keskustelupalstaan), joten aion kirjoittaa trilogiani (tai oikestaan siihen tulee neljä osaa) loppuun, vaikka se todennäköisesti on yhtä tyhjän kanssa :-)
PoistaJos yksikin (täysipäinen) at-mies sen ansiosta ottaa itseään niskasta kiinni (tulossa on siis konkreettisia vinkkejä markkina-arvon parantamiseen) ja löytää itselleen kumppanin, niin ehkä se sitten maksaa vaivan :-)
Rakas Sinkkuelämää Hel(l)sinki, "Opettaja saapuu, kun olet valmis",
Poistaperiaatteessa kaikki kirjoitamasi on turhaa (taistelu tuulimyllyjä vastaan, pään hakkaaminen seinään, utopian luominen jne.), koska ne jotka osaavat muuttaa elämänsä (ja etsiä ihanan parikumppanin (ei ehkä kaunein nainen tai komein mies, mutta vähiten väärä) ja elää hänen kanssaan kunnes kuolema erottaa), eivät näitä kirjoituksia kaipaa tai lue tai osaa oppia niistä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.
Ainoan ystäväsi terveisin
Paidaton juoksija oulu.
Kauheaa itkua ja yleistystä muutaman anonyymikommentin perusteella.
VastaaPoistaNämä itselleen vain kaunottaria kelpuuttavat at-miehet ovat ehkä muutamaa tapausta lukuunottamatta täysin teidän mielikuvituksienne tuotetta, hyvät neidit.
Täysin samaa mieltä edellisen kanssa. Kyseessä on luultavasti ihan muutaman henkisiä ongelmia omaavan kaverin kirjoitelmia. Kai olet tietoinen, että ns. multi-nick -postailu on yleistä tuolla eli sama hemmo pystyy (heillä sitä aikaa piisaa) terrorisoimaan palstaa laajasti?
VastaaPoistaMuutenkin yleistyksesi "rumista ja laiskoista AT-miehistä" (naurettava termi muuten) ovat ihan tuulesta temmattuja näiden puheiden perusteella. Eiköhän näitä yksinäisiä kavereita aika moneen junaan mahdu kuitenkin aivan kuten naisiakin. Mikä siinä onkaan, että tulee tarve alkaa tuollaista höpöttämään faktana ilman kummempia perusteita ja vielä alkaa uskoakin näihin juttuihin.
Sivumennen sanoen myös leikit tulella. Valittelit taannoin kuinka Suomi24:en häiriköt tulee tänne spämmäämään likaviestejä urakalla. Nyt on sitten ihan turha valittaa, jos jatkossa samaa tapahtuu monin verroin, kun oikein kerjäät heidän huomiotaan provosoitumalla heidän kirjoittelustaan. Don't feed the trolls they say...
Jos luet tuon seuraavan kirjoitukseni katkeruudesta läpi, totean siinä heti alkuun, että kaikki at-miehet eivät ole katkeria. Kuten totesit, at-miehiä (ja naisia) löytyy laidasta laitaan ja tiedän toki, että kaikki heistä eivät yhdy näihin "rumalla naisella ei tee mitään" -kommentteihin.
PoistaOlet myös ihan oikeassa siinä, että kirjoitukseni ovat bensaa liekkeihin - enpä nyt voinut olla kuitenkaan tarttumatta aiheeseen, koska olin jo ennen näiltä sankareilta saamaani huomiota aikeissa kirjoittaa "markkina-arvon" parantamisesta kuten tuossa yllä mainitsin. Näiden kyseisten herrojen kohdalla markkina-arvon parantaminen lähtee liikenteeseen siitä, että he päästävät irti vihasta ja katkeruudesta - asia, jota ei tosin todennäköisesti tule koskaan tapahtumaan.
No koska olet valmis uhmaamaan Suomi24:en likavirtaa noin avoimesti, niin annanpa oman näkemykseni tuosta katkeruudesta, koska uskoisin tekstin perusteella sinuakin pohjimmiltaan kiinnostavan, mikä nämä miehet saa näin toimimaan.
PoistaIhan ensiksi on todettava jälleen kerran wanha viisaus: Internetissä ihmisten todellisia motivaatioita tai edes identiteettiä on usein mahdotonta päätellä. Näin ollen osa noista 'huutelijoista' voi olla jotain teini-ikäisiä hihittelijöitä, joista on hauskaa saada toiset keskustelijat suuttumaan/loukkaantumaan (tunnetaan kansainvälisesti nimellä trollit). Toinen ryhmä on erilaiset mielenterveysongelmaiset, joiden käytöstä ei jo määritelmällisesti voi järjellä selittää.
Sitten jää jäljelle nämä 'oikeasti' katkerat. Toki useissa tapauksissa "AT-miehenkin" yksinäisyyden syy löytyy sieltä itsestä. Vaikka en itse mielläkään ko. ryhmään kuuluvani (koko termi on mielestäni ihan pöljä), niin ei omakaan menestykseni parisuhderintamalla ole kaksista ollut. Tiedostan kuitenkin sen johtuvan pääasiassa omista valinnoistani, joten minulla ei ole mitään syytä olla kenellekään katkera ja voin olla sinut myös itseni kanssa.
Kuitenkin tunnen joitain ihmisiä, joille nyt vain on tässä elämän pelissä tullut kouraan pakan pohjalta melkoisen paskat lehdet (ei mene ne kuuluisat nallekarkit tasan). Jos on "susiruma" ja vielä päälle todella ujo yms. niin taitaa se tilanne aika vaikea olla, vaikka itse tekisi mitä. Siinä kun sitten on nuoruutensa hakannut päätään seinään ja tullut tyrmätyksi joka kerta samalla kun kaverit perustaa perhettä (jos niitä kavereita edes on), niin voihan se pikkuisen karvaalta tuntua. Tällaisella kaverilla ei ole siinä vaiheessa juuri hävittävää, joten häntä ei jaksa kiinnostaa katkeruuden aiheuttamat ongelmatkaan.
Mielestäni viha ja katkeruus on tuollaisissa tilanteissa jopa inhimillistä, kun kokee joutuneensa syrjään ilman mahdollisuutta vaikuttaa asiaan juuri mitenkään. Ihan yhtälailla on taloudellisesti rutiköyhiä ja syrjäytyneitä ihmisiä, jotka ovat kohtalostaan hyvin vihaisia ja katkeria yhteiskunnalle, päättäjille ja rikkaille. Samalla tavalla näitäkin ihmisiä helposti kollektiivisesti syyllistetään omasta kohtalostaan ("ovat vain laiskoja ja tyhmiä, menisivät töihin!"). Tuo kappale, jossa puhut ansaitsemisesta, on aikalailla ytimessä siinä mielessä, että varmaan nämä kuvaamani ihmiset kokevat ansainneensa paremman kohtalon.
Netin kirjoitukset ovat sitten tämän pahan olon purkamista. Varmaan ainoita paikkoja, jossa voi vapaasti ilman sanktioita purkaa sisältään olevaa paskaa ja saada sillä aikaan edes jonkinlaisen reaktion. Monet heistä saattaisivat varmaan olla reaalimaailmassa tavattuna hyvin erilaisia kuin kirjoitusten perusteella kuvittelisi.
Kyllä minä ymmärrän, että ihmisestä tule katkera, jos elämä on pääsääntöisesti potkinut päähän eikä tunnelin päässä näy valoa. Ansaitsemisesta: mielestäni nämä elämän päähän potkimat ansaitsevat parempaa, mutta nuo siteeraamani lauseet menevät jo liian pitkälle ja ovat epärealistisia. Ja kyllä, tiedostan myös sen, että ne saattavat olla jonkun teini-ikäisen trollin kirjoituksia.
PoistaEhkä tuon katkeruudesta kertovan kirjoitukseni pointti oli kuitenkin se, että ihmisen on entistä vaikeampaa löytää parisuhdetta, jos hän on katkera ja vihainen. Katkeruus ja viha satuttavat pääsääntöisesti ainoastaan niiden kantajaa, joten niistä irtipäästäminen on ensisijainen askel parempaan elämään. Tosin, kuten paidaton juoksija tuossa yllä kirjoitti, ne jotka osaavat muuttaa elämäänsä eivät kaipaa näitä kirjoituksia tai osaa oppia niistä.
Tottakai nuo sitaatit menevät liian pitkälle. Ne ovat juurikin sitä trollausta, mielenvikaista jorinaa tai sisäisen vihan purkua. Ei mitään vakavasti otettavaa debattia.
PoistaTuohon pointtiin sitten. Onhan se nyt päivänselvää jokaiselle, jolla on vähänkään järjen valoa päässä, ettei katkeruus ja viha koskaan johda mihinkään hyvään elämässä. Vähän sama kuin sanoisit, että rutiköyhän on vaikeampaa tulla elämässään toimeen, joten köyhyydestä kannattaisi luopua. :) Näistä molemmista olemme varmasti kaikki samaa mieltä.
Käytännön toteutus vaan on monelle se kompastuskivi. Paidaton juoksija ei olisi voinut paremmin sanoa todetessaan, ettei siinä onnistuvat tällaisia neuvoja kaipaa. Valitettavasti monelle se ei ole niin helppoa. Itse uskon vaikeuden johtuvan juuri siitä toivottomuuden tunteesta ja lukuisista pettymyksistä eli ei jakseta enää edes välittää. Kaikilla ei myöskään ole omia voimia ratkaista itse ongelmaansa ja jotkut saattavat kuvitella pystyvänsä piilottamaan katkeruutensa halutessaan (ovat hyvin todennäköisesti väärässä).
Muistan yhden tutun joskus kertoneen, että hänen ollessaan masentunut ihmiset sanoivat hänelle usein jotain tyyliin "Piristyt nyt vaan ja otat ittees niskasta kiinni. Ei se kuule kannata tollanen synkistely". Kuulema mikään ei suuttuttanut yhtä paljoa kuin tuollaiset "neuvot". Vaikka sanoja varmaan tarkoitti ihan hyvää, välittyy tuossa sellainen naivi ymmärtämättömyys ja jonkinlainen vähättelykin toisen tilan vakavuudesta. Samaten siinä välittyy sellainen käsitys, ettei masentunut muka itse ymmärtäisi, ettei hänen "kannata" olla masentunut. :)
Masennus ja katkeruus lienee läheistä sukua toisilleen ja kumpikin voi olla toisensa syy ja seuraus. Itse näkisin pahemmilla tapauksilla ulospääsyyn olevan vain kaksi tietä. Joko saa ammattiapua ja tukea muilta ihmisiltä tai sitten päätyy koristamaan sitä surullisen kuuluisaa yksinäisten miesten tilastoa täällä Suomessa, pahimmassa tapauksessa vielä nappaa muutaman muun mukaansa. Karua mutta totta.
Viisaita sanoja Vaeltaja.
PoistaSe on niin helppoa neuvoa muita elämään elämäänsä "paremmin".
Itsekin olen ollut nuorempana todella eksyksissä itseni kanssa ja voin kertoa, että vaikeinta oli hahmottaa, mitkä miljoonista neuvoista ja ohjeista olivat minulle oikea tie onneen.
Kaikenlaista tuli kokeiltua, valitettavasti.
Nyt kun pahimmasta kriiseilystä on kulunut yli kymmenen vuotta, olen vasta päässyt todella jyvälle siitä, miltä tuntuu olla pelkästään oman itsensä kanssa niin onnellinen, että sydän meinaa ajoittain pakahtua.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta olihan kivinen tie kuljettavaksi.
Isla